Moodle-päivä Helsingissä 16.3.2016

Moodle-päivä Helsingissä 16.3.2016: aineistot

Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Blackboard järjestivät yhteisen Moodle-päivän Humakin Helsingin TKI-keskuksessa. Päivän aikana tutustuttiin Humakin Digikampus 2018 -hankkeeseen, Moodlen tulevaan kehitykseen, opetusanalytiikan mahdollisuuksiin riskienhallinnassa, korkeakoulujen MOOC-esimerkkeihin ja reaaliaikaisen online opetuksen mahdollisuuksiin sekä integroituihin yhteistoiminnallisiin ratkaisuihin.

Moodle-päivän esitykset ja tallenteita:

http://padlet.com/paivi_timonen/Moodlepaiva

Moodle-Päivän aineisto ja linkit padletissa
Moodle-Päivän aineisto ja linkit padletissa

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhdessä työstetty: Moodle-vinkit yhteisölliseen oppimiseen

http://padlet.com/paivi_timonen/moodle_vinkit

Vinkkejä yhteisöllisiin Moodle-opintojaksojen toteutuksiin
Vinkkejä yhteisöllisiin Moodle-opintojaksojen toteutuksiin

 

 

 

 

 

 

 

 

Päivän ohjelma löytyy osoitteesta: http://fi.moodlerooms.com/moodle-paiva-helsingissa-2016/

Suomen autokoululiitto ppt: SAKL_HUMAK

Moodle-päivän avauslaulu
Moodle-päivän avauslaulu: Saskia ja Laura

 

 

 

 

 

 

 

Vinkkejä yhteisöllisen oppimispolun luomiseen Moodlessa

Päivi Timonen, Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak 8.5.2016

Blackboardin Moodlerooms ja Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak järjestivät 16.3.2016 Moodle-päivän Helsingissä. Esittelen vinkkejä yhteisöllisen oppimispolun luomiseen verkko-oppimisympäristöön eli Moodle-päivän yhden työskentelysession tuotoksia. Yksi päivän tavoitteista oli tuottaa pienryhmissä tai pareittain yhteiselle Padlet-alustalle vinkkejä Moodlessa toteutettavien yhteisöllisten opintojaksojen toteutuksiin. Tässä artikkelissa olen hyödyntänyt työskentelyn aikana tuotettuja ideoita ja täydentänyt niitä omilla ajatuksilla. Mielestäni verkko-oppimisympäristön tekniset mahdollisuudet täytyy tuntea laajalti, jotta niitä pystyy verkko-oppimisessa täysipainoisesti hyödyntämään haluamallaan pedagogisella tavalla. Yleensä tekninen osaaminen mahdollistaa verkko-oppimiseen asetettujen oppimistavoitteiden saavuttamisen monipuolisesti.

Humanistisessa ammattikorkeakoulussa kehitettyä valmennuspedagogiikkaa on tavoitteena käyttää myös verkko-oppimisen pedagogiikkana eli digivalmennuspedagogiikkana Humakissa. Keskityn tuomaan tässä artikkelissa esille teknisen oppimisympäristön suomia mahdollisuuksia oppimisen edistämiseen pienryhmissä. Humakissa on käytössä verkko-oppimisympäristöinä yhteisöllistä oppimista mahdollistavat Moodlerooms ja reaaliaikaiset webinaarit (Collaborate Ultra, Classic).

Aineiston keruu ja tiedonhankinta yhteisöllisesti

Yksi esimerkki yhteisöllisestä aineiston keruusta on se, että Moodle-alustalle luodaan tietopaketteja teemoittain ja niitä tuottavat opiskelijat valmennusryhmissään sekä valmentajat ja informaatikot” (Moodle-päivä 2016). Moodleroomsissa oleva sanasto-aktiviteetti voisi toimia tämän tyyppisen yhteisöllisen tiedonhankinnan toteutustapana. Moodlen ohjeissa todetaan sanastosta seuraavaa: ”Sanastossa opintojaksoalueen osallistujat voivat luoda ja ylläpitää listaa hakusanoista tai vaikkapa kerätä yhteistä lähdeluetteloa. Hakusanojen selausvaihtoehtoja on useita. Opettajat voivat myös tuoda saman opintojakson sisällä hakusanoja yhdestä sanastosta toiseen eli pääsanastoon. Opintojakson aineistoissa ja aktiviteeteissa mainitut hakusanat on myös mahdollista linkittää automaattisesti sanastojen määritelmiin”. (Moodlerooms 2016.) Oppimistehtävään voidaan määritellä automaattinen suoritusten seuranta. Tällöin tehtävä on suoritettu, kun opiskelija on luonut halutun määrän merkintöjä. Vaihtoehtoisesti yhteisöllisen aineiston tuottamisen voisi organisoida sosiaalisessa mediassa esimerkiksi Googlen työkalujen avulla. Google voi olla liitettynä yhteen Moodleroomsin kanssa, jolloin arvioinnin tai suoritusten automaattisen seurannan voisi linkittää aktiiviseksi.

Tässä yhteenvetoa Moodle-päivän muista yhteisöllistä oppimista tukevista ideoista:

  • edistyneen keskustelualueen käyttö tuntitehtävissä
  • ylipäätään edistyneen keskustelualueen monipuolinen käyttö. Tämä voi tarkoittaa näkyvien tai toisille ryhmille näkymättömien pienryhmien käyttöä oppimistehtävissä. Monipuolisuutta voidaan lisätä myös vertaisarvioinnilla keskustelualueissa
  • yksisuuntaisten tehtäväpalautusten välttäminen ja siirtyminen vertaisoppimista-ja palautteenantoa mahdollistaviin aktiviteetteihin esim. edistynyt keskustelualue, työpaja. Vertaisoppimista ja vertaisryhmissä oppimistehtävien työstämistä pidettiin yhteisöllistä oppimista edistävänä.
  • oppimistehtävien työstö sosiaalisen median palveluissa ja niiden liittäminen Moodleen, esimerkiksi Facebook-ryhmä, Google Drive tai Padlet.com
  • mobiilisti tuotettujen töiden palautus Moodleen
  • oppimistehtävän palautuksena tuotetut videot upotetaan pilvipalvelun internetosoitteen avulla Moodleroomsiin esimerkiksi edistyneelle keskustelualueelle.
  • oppiminen opiskelijoiden valitsemissa sosiaalisen median palveluissa, esimerkkinä WhatsApp- sovellus
  • reaaliaikaiset chat-tapaamiset tai reaaliaikaisen webinaarityökalun ohjauskäyttö työssä oppimisen aikana
  • vertaistyöskentelyn hyödyntäminen
  • työpaja-aktiviteetin käyttö vertaisarvioinnissa ja -palautteissa.
  • oikeuksien myöntäminen opiskelijoille monipuolisesti eri aktiviteeteissa. Opiskelijoille voi antaa laajemmat oikeudet arvioida, mikä mahdollistaa esimerkiksi vertaisarvioinnin. (Moodle-päivä 2016.)

Edellä olevassa tuli esille myös vertaisarvioinnin ja -ohjauksen mahdollisuuksia. Moodle-päivän osallistujat ideoivat tähän liittyen lisäksi, että opiskelijalla olisi mahdollisuus itsearviointiin / edistymisensä seurantaan opintojakson kuluessa. Tämä tarkoittaisi arviointia muissa kuin päättötyössä, tentissä tai perinteisessä essee-tehtävässä. Moodleroomsissa edistymisen seurantaa voi tukea käyttämällä aktiviteetin seurantamäärityksiä oppimistehtävissä. On hyvä pitää mielessä, ettei arvioinnilla lisätä ohjaajan työtaakkaa. Raportti ja uudet oppimisen analyysityökalut (esim. X-Ray) auttavat opiskelijaa. Nämä oppimista sekä analytiikka tukevat työkalut olisi hyvä ottaa käyttöön pienin askelin. (Moodle-päivä 2016.)

Lisäksi kirjattiin ideoiden jakamiseen ja jakamisen kulttuuriin liittyviä ajatuksia. Jakamisen kulttuuri sisältää muun muassa kokemusten ja esimerkkien kokoamista, tehtäväantojen tarkempaa määrittelyä sekä resurssointia näihin. Ideoiden ja ajatusten jakamiseen ehdotettiin helposti käytettävää sovellusta, joka mahdollistasi myös etäosallistujien osallistumisen, esim. Padlet. (Moodle-päivä 2016.)

Yksilöllistä oppimista yhteisöllisesti ja kohti reaaliaikaisuutta

Moodlerooms mahdollistaa Moodlen perinteisten työkalujen ja aktiviteettien lisäksi PLD (Personalised Learning Development) – mukautetun opiskelun suunnittelun työkalun avulla oppimisen henkilökohtaistamista ja esimerkiksi viestien automaattisia lähetyksiä opiskelijoille. ”Mukautetun opiskelun suunnittelun avulla kouluttajat voivat seurata käyttäjien edistymistä mukautettujen hälytysten ja ilmoitusten avulla. Suunnittelutoiminto laajentaa kurssien käyttäjäkohtaista räätälöintiä automaattisen sisällönjulkaisun ja mukautetun siirtymisen avulla.” (Moodlerooms 2016.) Moodleroomsissa mukautetun suunnittelun työkalun avulla voidaan opiskelijat jakaa esimerkiksi oppimistehtävässä edistymisen mukaan ryhmiin, joissa he jatkavat tehtävän seuraavan vaiheen työstöä.

Verkko-oppimisalustan valinnassa Humakissa vaikutti tahtotilana esimerkiksi lehtoreiden rutiiniluontoisen työn väheneminen. Yhteisöllisen oppimisen luominen onnistuu edellä mainittujen lisäksi myös Moodleroomsiin yhteen sovitetun yhteisöllisen Collaborate (Ultra tai Classic)- webinaarityökalun avulla. Tätä Collaboratea voisi myös kutsua reaaliaikaiseksi luokkahuoneeksi. Yhteensovittaminen tarkoittaa sitä, että lehtori voi oppimispolkua luodessa avata käyttöön haluamansa määrän Collaborate-tiloja joko tietyiksi ajankohdiksi tai avoimeksi koko opintojaksolle. Kunkin Collaboraten tallennukset tulevat automaattisesti näkyville samaan tilaan, josta opiskelijat Moodleroomsin opintojaksolla liittyivät reaaliaikaiseen luokkahuoneeseen. Aikaisemmassa Moodlen ja Funet Tiimin (AC) webinaareissa lehtorin työaikaa kului Funet Tiimin webinaarin nettiosoitteen tallentamisessa verkko-opintojaksolle kuten myös webinaarin tallennelinkin hakemiseen ja liittämiseen verkko-opintojaksolle. Collaborate Ultra avautuu suoraan internet-selaimessa (Chrome). Collaborate Classicia varten asennetaan Java-liitännäinen.

 

Distanssi-hankkeen Digitaalisen nuorisotyön perusteet cMOOCeissa keväällä 2016 käytetään yhteisöllisen oppimisen edistämisessä verkko-oppimisympäristönä myös Moodlerooms, Collaborate ja sosiaalisen median työkalujen yhdistelmää. cMOOCeissa valmennusryhmien ryhmäytymistä edistettiin esittelyteksteillä, videoilla ja webinaareilla. Ryhmäytymiseen tarvitaan  helposti löydettävä yhteinen keskustelualue.

 

Vinkkaushetken tuotoksia reaaliaikaisen yhteisöllisen oppimisen edistämiseksi

Reaaliaikaisen Collaborate Ultra tai Classic –webinaarien avulla luodaan yhteisöllistä oppimista esimerkiksi seuraavasti:

  • reaaliaikaiset webinaarit säännöllisenä ja kiinteänä osana opintojaksoa
  • opiskelijoiden tehtävät Ultrassa
  • oppimistehtävät annetaan webinaarissa: webinaarin aikana breakouts-toiminta pienryhmissä, webinaaritilan voi jakaa välillä pienryhmien käyttöön ja palata jälleen koko ryhmän tilaan
  • pienryhmien omat Collaborate-sessiot verkko-oppimisalustalla, jonne pienryhmät voivat palauttaa tehtävän yhteenvedon esimerkiksi lyhyenä tallenteena session päätteeksi
  • ryhmien nk. väliverkkokokoukset, joissa ohjaajat ovat tarpeen tullen mukana
  • Collaborate- webinaarien monipuolinen hyödyntäminen pienryhmässä tehtävissä ja niiden palautuksessa
  • verkko-tapaamiset (esimerkiksi AC, Skype).
    (Moodle-päivä 2016.)

 

”Yhteisöllisisä oppimistehtäväideoita 

Ryhmätyönä ratkaistavat työelämälähtöiset caset

– ratkaisun rakentaminen edellyttää keskustelua, argumentointia jne.

– ratkaisun esittely + sen perusteleminen

 

Sanaston tuottaminen yhteisöllisesti

Sanaston laatiminen kurssin keskeisisistä käsitteistä > edellyttää opiskelijoilta yhteisöllistä

pohdintaa, keskustelua jne., mikä on keskeistä + miten määritellään

 

Projektityöt yhdessä ja yhdistellen

Yksin tai pienryhmissä tehdyt ongelmalähtöiset projektit, joihin annetaan prosessin aikana vertaispalautetta ja opettajan palautetta. Kaikista projekteista ryhmät tekevät lehtijutun yhteiseen verkkolehteen, joka julkaistaan avoimesti verkossa.

 

Väitteet ja niistä keskustelu

Esim. Kurssiviikon tehtävänä valmis väite, johon otetaan kantaa oman ryhmän keskustelualueella.

Samaa vai eri mieltä ja miksi. TAI jonkin aineiston lukemisen tai katsomisen tai kuuntelun perusteella tehdään oma väite, joka perustellaan ryhmälle + syntyneistä väitteistä käydään keskustelua.”

 

Verkko-opettajan ja  digivalmentajan työhön kohdentuvia ideoita

Ohjaajan aktiivista otetta toivotaan opintojakson toteutuksen aikana. Riittävän pedagogisen ja verkkoteknisen tuen varmistaminen nähdään tärkeänä osana opetukseen valmistautumista. Yhteisopettajuus- ja tuottaminen tuottaa parhaimmillaan oppimista tukevaa sisältöä monipuolisesti ja niin, että myös opiskelijat toimivat sisällän tuottajina. Opettajien avoin toiminta ja omien opetussisältöjen jakaminen nähdään merkityksellisenä keinona kehittää opetusta sekä monialaiset työskentelytiimit. Lopuksi nostettiin esille opiskelijoiden tuen tarpeen huomioiminen. (Moodle-päivä 2016.)

 

Lähteet: 

Moodlerooms. 2016. Viitattu 3.5.2016. https://moodle.humak.fi.

Moodle-päivä 2016. Moodle-päivä  Helsingissä 16.3.2016. Viitattu 4.5.2016. http://padlet.com/paivi_timonen/moodle_vinkit

Diginuorisotyön opintoprosessin suunnittelua

Distanssi MOOC – Nuorisotyön digitaalisen työotteen täydennyskoulutuksen hanke alkoi elokuussa 2015 ja MOOCit eli avoimet verkko-opintojaksot toteutuvat keväällä 2016.

Nuorisotyön digitaalinen työote ja DistanssiMOOC -suunnittelua
Nuorisotyön digitaalinen työote ja DistanssiMOOC -suunnittelua alkusyksystä 2015

https://slate.adobe.com/a/XRol0/

”Pilven” pedagogisia mahdollisuuksia

amklehti

 UASJournalin uusin numero 2/2015 ilmestynyt
Uusin numero 2/2015 teemana ”Pedagogiset ratkaisut, uudistuva opettajuus  ja pedagogiikka” (teematoimittajina Liisa Timonen, Eija Mattila ja Erja Turunen) on juuri julkaistu (19.5.2015).

http://www.uasjournal.fi/index.php/uasj/issue/view/96/showToc

Ja mun kirjoittama artikkeli:

Päivi Timonen
”Pilven” pedagogisia mahdollisuuksia http://www.uasjournal.fi/index.php/uasj/article/view/1685/1607

Tiivistelmä

”Internet tasa-arvoistaa ihmisten mahdollisuuden saada tietoa, osallistua ja oppia. Kuvaan artikkelissa “pilven” pedagogisia mahdollisuuksia. Työkokemukseni kumpuaa verkossa ja sosiaalisessa mediassa tehtävästä nuorten tieto- ja neuvontatyöstä, verkkonuorisotyöstä sekä verkko-oppimisen suunnittelusta ja toteutuksesta. Digitaalisessa työskentelyssä korostuu yhdessä tekeminen, jossa hyödynnetään verkon eri työvälineitä.
Verkkopedagogiikan kehittämisen esimerkkinä avaan muun muassa ”Distanssi – joustava etäopetus nuorisotyöntekijöiden digitaalisten taitojen vahvistajana” -hanketta, joka oli 5 kk:n selvitystyö syksyllä 2014 yhdessä Metropolian ja Verkkonuorisotyön kehittämiskeskus Verken kanssa. Selvitimme MOOCien eli massiivisten avointen verkkokurssien mahdollisuuksia täydennyskoulutuksissa. Distanssi-selvitystyössä oli tavoitteena siis hahmottaa minkälainen olisi humanistinen vuorovaikutteinen MOOC nuorisotyöntekijöiden digitaalisten taitojen opettajana.”

23.4.15 klo 16-18 Pelit ja leikit, Distanssi ja Paikalla

Tervetuloa kuuntelemaan nuorisotyön menetelmien monista kasvoista!
Aika: 23.4.2015 klo 16.00-18.00
Paikka: Valkean talon auditorio (Ilkantie 4, 00400 Helsinki)
Ilmoittautuminen 23.4.15 klo 15.00 mennessä
Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Kuurojen liiton järjestämän Studia Generalia -luentosarjan 2. luennon aiheena on ”Nuorisotyön menetelmien monet kasvot”.
Tilaisuus tulkataan viittomakielellä.
Ohjelma:
  • klo 16.00-16.40 Pelien ja leikkien hyödyntäminen seikkailukasvatuksessa / Jussi Muittari (Humak)
    Pelit ja leikit ovat perinteisiä seikkailukasvatuksen menetelmiä. Ne toimivat jo yksinäänkin ryhmähengen kohottajana, mutta tehokkaimmillaan ne ovat osa laajempaa seikkailukasvatuksellista prosessia. Luennolla käsitellään pelien ja leikkien antamia mahdollisuuksia kasvatuksen välineenä sekä tarkastellaan turvallisuuden ja kokemisen tasoja leikeissä.
  • klo 16.40-17.20 MOOC nuorisoalan digitaalisen työotteen vahvistajana – eli Distanssi-selvitys 1.8.–31.12.2014 / Päivi Timonen (Humak), Jussi Linkola (Metropolia AMK), Suvi Tuominen (Verke)
    ESR:n rahoittama hanke, jossa Metropolia Ammattikorkeakoulu, Humak ja Verke eli Verkkonuorisotyön valtakunnallinen kehittämiskeskus selvittivät avoimen etäopetuksen kehittämistä verkossa tehtävän nuorisotyön ja nuorten parissa työtätekevien osaamisen lisäämiseksi.

    Hankkeessa selvitettiin erilaisten modernien etäoppimistapojen kuten MOOCien (Massive Open Online Course) mahdollisuuksia. Selvitystyössä painottuivat MOOCien sisällöllinen, pedagoginen ja tekninen näkökulma. Tulokset ovat näkyvillä muun muassa MOOCiin menevä nuorisotyö -mikrokirjassa, Etäoppimassa-verkkojulkaisussa, Distanssin-blogissa (http://distanssi.metropolia.fi) ja nyt Studia Generaliassa (SG).

  • klo 17.20-18.00 Paikalla! Nuorten ja nuorisotyön panos asuinalueen parantamiseen -hanke / Sari Höylä (Humak)
    Paikalla-hanke on Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka – kehittämisohjelman hanke siitä, kuinka nuorten osallisuutta tuetaan  asuinalueiden kehittämisessä. Osallistavia menetelmiä ja nuorten omaa asiantuntijuutta hyödynnetään yhdyskuntatyön kehittämisessä ja mallintamisessa nuorisotyöhön liittyvänä työmuotona.  Hanke toteutetaan yhteistyössä Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen kanssa, ja se kestää vuoden 2015.
Rajoitetun paikkamäärän takia pyydämme ennakkoilmoittautumista viimeistään 23.4.2015 klo 15 mennessä: https://www.lyyti.in/StudiaGeneralia2
Tervetuloa!

Korkeakoulu- ja innovaatiotutkimuksen päivät 2015: Distanssi esillä 28.4.15

Korkeakoulu- ja innovaatiotutkimuksen päivät 2015

Avoin tiede ja avoin koulutus?
Tieteiden talo, Helsinki 27.–28.4.2015

Ote tiistain 28.4.2015 ohjelmasta
klo 14.00 –14.30 Päivi Timonen, Humak ja Jussi Linkola, Metropolia amk: MOOC nuorisoalan digitaalisen työotteen vahvistajana –kartoitus

Koko ohjelma:
http://blogs.helsinki.fi/hegompage/kip2015-2/

 

Avointa massiivista etäoppimista oppimassa

Olen lehtorina Humakissa usean vuoden ajan luonut, suunnitellut ja toteuttanut verkkoon oppimispolkuja. Aiheena suunnittelemassani verkko-opetuksessa on verkossa tehtävä nuorisotyö ja nuorten parissa työskentely verkossa. Ammattialan toimijat ovat tärkeä kumppani verkko-oppimisen toteutuksessa. Heidän palvelunsa verkossa ovat autenttinen harjoitteluympäristö opiskelijoille esimerkiksi nuorisotyötä- ja toimintaa verkossa (10 op) – verkko-opintojaksossa.

Verkko-oppimista sosiokonstruktiivisesti

Verkko mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman oppimisen. Pedagogisena tavoitteenani on edistää verkko-oppimista sosiokonstruktiivisesti. Tämä tarkoittaa yksilöiden välistä vuoropuhelua ja siihen pääsemiseksi olen jakanut opiskelijat vertaisoppimisryhmiin (valmennusryhmät).

Näyttökuva 2015-2-18 kello 10.24.53

Opintojaksossa yhteisöllisyyttä lisäävät reaaliaikaiset webinaarit. Näiden avulla tavoitan opiskelijat verkkokontaktiin ja vertaisoppimisryhmän jäsenet tulevat opiskelijoille tutummiksi. Webinaareissa myös alan ammattilaiset tuovat osaamistaan opiskelijoille.

Teknisesti verkko-oppiminen tapahtuu Humakin Moodle verkko-oppimisalustalla ja sosiaalisen median ympäristöissä.

Humanistiset MOOCit

Syksyllä 2014 Distanssi – joustava etäopetus nuorisotyöntekijöiden digitaalisten taitojen vahvistajana -hankkeessa selvitimme miten MOOCit voisivat toimia nuorten parissa verkossa työtä tekevien täydennyskoulutuksessa. Hankkeessa keskityimme etäopetuksen teknisiin ja pedagogisiin toteutusvaihtoehtoihin sekä substanssiin ja ansaintalogiikkaan.

Vaikka Humakin vastuulla hankkeessa oli ennen kaikkea pedagogiseen näkökulmaan keskittyminen, niin ensimmäisenä pohdin ansaintalogiikkaa. Miten ylipäätään suomalaiseen koulutusjärjestelmään mahtuvat MOOCit (Massive Open Online Course). Meillä on avoin ammattikorkeakoulu ja avoin yliopisto, joiden kautta tutkintoon johtavien koulutusten sisältöä on avattu kaikkien saavutettavaksi. Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijalle oppiminen on tehty yhteismitalliseksi ja suhteellisen edulliseksi. Opinnoista saa todistuksen, jota voi hyödyntää tulevissa opinnoissa. Yhdysvalloissa ja Britanniassa, joissa MOOCit ovat suosiossa, opiskelijat maksavat suuria lukukausimaksuja opinnoistaan.

Ovatko MOOCit siis pelkkä markkinointikikka vai keino saada näkyvyyttä oppilaitokselle? Vai ovatko MOOCit tapa saada kansainvälisiä opiskelijoita? Entä kuka maksaa vielä virallisen opetusjärjestelmän ulkopuolella olevien MOOCien kustannukset?

Osallistuin 9.10.14 suomalaisen MOOC-ekosysteemin starttitilaisuuteen. Jarmo Viteli (UTA) ja Ari Korhonen (Aalto) avasivat MOOCien tarvetta koulutuksen laadun kehittämisellä. Myös muut keskustelijat toivat esille opetuksen kehittämisen. Rauhoittavaa, rohkaisevaa ja innostavaa.

Mitä uutta voivat avoimet MOOC-alustat teknisesti tuoda pedagogiikkaan olemassa olevien verkko-oppimisympäristöjen lisäksi? Myös tämä askarruttaa. Useat MOOCit on jo suuren opiskelijamäärän vuoksi toteutettu niin, että arviointia on automatisoitu. Humanistisen alan MOOCeissa oikean ja väärän vastauksen automatisointi on haasteellista. Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos (mooc.fi) on kytkenyt opiskelijat mukaan arviointityöhön.

Yhteisöllinen oppimiskokemus MOOCeissakin

Palaan pedagogiikkaan. Toiveena on yhteisöllisen oppimiskokemuksen tavoittelu mahdollisessa MOOCissa.

Lisäksi jatkan yhden peruskysymykseni pureskelua: miksen vain voisi avata nykyistä Moodlessa pitämääni verkko-opintojaksoa kaikkien käyttöön MOOCiksi?

Päivi Timonen 13.10.14 Julkaistu http://distanssi.metropolia.fi/avointa-massiivista-etaoppimista-oppimassa

MOOCiin menevä nuorisotyö

DISTANSSI 1.8.-31.12.2014

Humak, Järjestö- ja nuorisotyöEtelä-Suomi

Metropolia Ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak ja Verke eli Verkkonuorisotyön valtakunnallinen kehittämiskeskus selvittivät avoimen etäopetuksen kehittämistä verkossa tehtävän nuorisotyön ja nuorten parissa työtätekevien osaamisen lisäämiseksi.

Hankkeessa tehtiin selvitys erilaisten modernien etäoppimistapojen kuten MOOCien (Massive Open Online Course), mahdollisuuksista ja tarjottiin toimenpide-ehdotuksia niiden hyödyntämiseksi verkkonuorisotyön koulutuksissa.

Hanke jakautui neljään osioon:

  1. SelvityMOOCiin menevä nuorisotyöstyö, jossa tavoitteena oli selvittää hankkeen verkkonuorisotyön koulutustarpeisiin sopivaa etäkoulutustapaa, sisältöä ja mahdolliset kehittämistarpeet. Selvitystyössä huomioitiin tekninen, sisällöllinen ja pedagoginen osa.
  2. Verkkopohjaisen sekä painetun julkaisun laatiminen.
  3. Yhteiskoulutuksen järjestäminen Metropolian ja Humakin opiskelijoille, jossa opiskelijat osallistuivat selvityksen ja suositusten laatimiseen.
  4. Keskustelutilaisuus hankkeen teemoista Uudenmaan ammattikorkeakoulujen ja nuorisoalan työntekijöille (10.12.2014).

Dokumentoitua materiaalia käytettiin julkaisun ja suositusten tukena.

Lataa MOOCiin menevä nuorisotyö – Joustava etäopetus digitaalisen työotteen vahvistajana -julkaisu (pdf)
http://www.humak.fi/julkaisut/moocit-tulevat-myos-humanistiselle-alalle/

Hanke sosiaalisessa mediassa:

Hanketta hallinnoi Metropolia ammattikorkeakoulu, jonka lisäksi Humakilla oli hankkeessa henkilöstöresursseja. Kolmantena kumppanina oli Verke – Verkkonuorisotyön kehittämiskeskus. Hankkeen rahoittaja: Manner-Suomen ESR-ohjelma