Toimiva webinaari -julkaisun painotuote ilmestyy maaliskuussa 2018. Kirjoittanut Päivi Timonen.
Katso digijulkaisua:
Teos keskittyy reaaliaikaisten webinaarien hyödyntämiseen oppimisessa ja kokouksissa sekä seminaareissa. Kirjasta saa tietoa ja käytännön vinkkejä erilaisista webinaareista ja niiden menetelmistä. Tapauskuvauksista nähdään, kuinka webinaari on yksi oppimisympäristö muiden joukossa.
Webinaari on reaaliaikainen, välitön verkko-oppimistilanne, -seminaari tai -kokous. Webinaareissa käytetään erilaisia teknisiä ympäristöjä.
Niiden ominaisuuksiin kuuluvat muun muassa videokuva, ääni,
kirjoittaminen, näytön jakaminen sekä pienryhmiin ja puheenvuoron pyytämiseen liittyvät toiminnot. Osallistujat ottavat yhteyden webinaariin internetin välityksellä tietokoneeltaan tai mobiililaitteeltaan.
Yhteisöllinen pedagogiikka ja aktiivisuuteen pyrkivä reaaliaikainen opetus eivät vielä ole vakiinnuttaneet asemaansa oppimisessa. Samoin on kokousten ja seminaarien laita. Tämä julkaisu pyrkii rohkaisemaan digiajan valmentajia, opettajia ja opiskelijoita sekä seminaarien ja kokousten vastuutahoja monipuolistamaan käytäntöjään.
Digikyvykkäälle osallistujalle on tarjottava enemmän kuin seuraajan rooli.”
Kiitos Suomen tietokirjailijat ry:lle luovan kirjoittamisen apurahasta 2017 / Päivi Timonen.
Suunnittelimme Carpe Diem -tiimiperustaisen oppimisen suunnittelun menetelmällä osaa Humakin yhteisöpedagogitutkinnon uudesta opetussuunnitelmasta 2018-2024. Järjestimme 15.-16.2.2018 Helsingissä Carpe Diem työpajan, johon osallistui pedagogista henkilökuntaa, työelämän kumppaneita ja opiskelijoita. Yhteensä osallistujia oli vajaa neljäkymmentä.
Työpajan Carpe Diem-vetäjänä toimivat Päivi Timonen ja Tarja Nyman. Opetussuunnitelman sisällön pedagogisesta suuntaamisesta vastasivat Tarja Nyman ja Annikki Kluukeri. Yhteisöpedagogitutkinnon koulutussuunnittelija Virpi Ruuska vastasi tiedottamisesta ja etukäteisorganisoinnista Carpe Diem -työpajaan osallistuvalle henkilökunnalle, työelämän asiantuntijoille ja opiskelijoille.
Oppimisen muotoilun Capre Diem -menetelmän kehittäjä on Gilly Salmon. https://www.gillysalmon.com/carpe-diem.html. Hän on julkaissut verkkosivuillaan käsikirjan Carpe Diem -suunnittelusta.
Kuvat: Päivi Timonen
Noudatimme Carpe Diem -käsikirjaa soveltaen. Humakin yhteisöpedagogitutkinnossa oli Carpe Diemissä tavoitteena suunnitella 30-40 opintopisteen laajuisia opintokokonaisuuksia. Tavoitteena oli myös suunnitella kokonaisuudet toimiviksi eri oppimisympäristöissä. Pääsimme tässä työssä hyvin alkuun.
Videokooste Carpe Diem työskentelystä: Kokemuksia ja ajatuksia ‘Carpe Diem’ -menetelmästä
Haastattelu, kuvaus ja editointi: Kari Keuru, Music: AudioBlocks – live the moment
Pidimme kaksituntisen Carpe Diem -perehdyttämiswebinaarin noin kaksi viikkoa ennen työpajaa. Perehdytysaineisto toteutettiin padletillä. Webinaari taasen toteutettiin Collaboratella.
Kukin opintokokonaisuuden suunnitteluryhmä työstää kokonaisuutta eteenpäin sovitun aikataulun mukaisesti.
Opintokokonaisuudet toteutetaan Humakin digioppimisympäristö Moodleroomsissa. Jonne on luotu kullekin opintokokonaisuudelle oma alue.
Teksti: Päivi Timonen, 2018
Kohti Digikampusta -julkaisussa (toim. Määttä, Pohjanmäki & Timonen) kuvaan artikkelissani Digikampus ja oppiminen verkkoypäristöissä (s. 31-45) Humakin digipedagogista tavoitetilaa eli yhteisöllistä verkko-oppimista. Alla olevassa kuvassa avaan oppimista edistävän ja joustavan digitaalisen oppimisympäristön neljää eri dimensiota (s. 34-38).
Artikkeli löytyy julkaisusta: http://www.humak.fi/julkaisut/kohti-digikampusta/
Jukka Määttä, Titta Pohjanmäki & Päivi Timonen (toim.) Kohti Digikampusta. Humanistinen ammattikorkeakoulu, julkaisuja 22, Helsinki 2016. ISBN 978-952-456-242-3, ISSN 2343-0664
Löydät Kohti digikampusta -kirjan Juvenes Printin verkkokaupasta ja voit tilata sieltä print on demand –version osoitteessa: https://verkkokauppa.juvenes.fi/kategoria/821/humak-humanistinen-ammattikorkeakoulu tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen viestinta@humak.fi ja kerromme maksuyhteystietomme.
Kirjan hinta on 39 euroa/kpl.
Voit tilata kaikista uusista julkaisuistamme painetun version. Verkkokaupastamme voit ostaa myös vanhoja julkaisujamme, joiden ensimmäiset painokset on loppu ja joista saamme kyselyjä.
Tavoitteenani on esitellä yksi verkkopedagoginen menetelmä verkko-oppimissession luomiseksi reaaliaikaisessa webinaarissa – digimentelmiä siis.
Muistelehan .. optimaaliset osallistujamäärät siinä Gallery Walk menetelmässä ovat: 3-3-3 (9), 4-4-4-4 (16), 5-5-5-5-5 (25) jne. Näyttelykävely pienryhmissä organisoidusti!
Menetelmän kulku eteni jokseenkin näin:
Pienryhmässä työstetään aihetta tai teemaa ensiksi, sitten jakaannutaan ryhmiin niin, että uudessa ryhmässä on yksi jokaisesta ensimmäiseen ryhmään kuuluneesta. Eli jokaisen ryhmän jäsenet jakaantuvat a-b-c -henkilöihin ja:
Sisältöä edistetään niin kauan, kunnes jokainen ryhmän jäsen on omassa ryhmässään esitellyt ryhmänsä tuotoksen ja tämä uusi ryhmä sitä yhteiskehittänyt. Joku tuotos olisi hyvä ohjeistaa ryhmälle tavoitteeksi tms. Tämä liittyy suoraan tehtävälle asetettuun oppimistavoitteeseen.
Näin todellakin voit tehdä. Jaat webinaaritlassa osallistujat pienryhmiin (Katso jako-ohjeet yllä). Kaikki toimii kuten lähikontaktissa vaikka toteutus on reaaliaikaisesti verkossa.
Vanhassa AC:ssä piti tehdä tekninen säätö ja yksi ylimääräinen ryhmä, johon osallistujat välillä siirsi odottamaan vuoroa kunnes tilaa vapautui tms.
Collaborate Ultrassa voi osallistujia pyytää siirtymään ryhmään itse ja jakaantumisvaiheessa sama siirtyminen uuteen ryhmään. Vetäjän vastuulla on tietysti teknisesti ohjeistaa tämä kokonaisuus ja vetäjä myös palauttaa välillä isoon ryhmään ryhmätilojen vaihdoshetkellä.
Kuvassa yllä on kuvakaappaus Collaboraten pienryhmätilasta yksi. Tässä Gallery Walk toteutetaan 9 hengen ryhmässä. Jokainen ryhmän jäsen voi siirtyä itse aina uuteen ryhmään.
Siirtyminen tapahtuu yksinkertaisesti klikkaamalla tietokoneen ruudulla hiirellä ryhmänsä ovesta sisällä (esimerkki on ympyröitynä vihreällä).
Vetäjä ajastaa ryhmätyöskentelyn ja pienryhmien vaihtojen välillä palataan esimerkiksi päähuoneeseen, jolloin voi myös antaa lisäohjeita koko ryhmälle tai varmistaa, että kaikki ovat ymmärtäneet tehtävän toteutuksen. Tätä toistetaan riittävän kauan.
Kerro omista kokemuksistasi, julkaisen niitä täällä… eli lähetä sähköpostia: etunimi.sukunimi@humak.fi (Päivi Timonen)
Aikaisempia vinkkejä löytyy myös 2015 julkaistusta Opetusteknologiaoppaasta.
Lue lisää AMK Journal lehdestä https://uasjournal.fi/koulutus-oppiminen/digioppimisympariston-pyorteissa/
t. Päivi Timonen, Humak. 31.3.2016
Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Blackboard järjestivät yhteisen Moodle-päivän Humakin Helsingin TKI-keskuksessa. Päivän aikana tutustuttiin Humakin Digikampus 2018 -hankkeeseen, Moodlen tulevaan kehitykseen, opetusanalytiikan mahdollisuuksiin riskienhallinnassa, korkeakoulujen MOOC-esimerkkeihin ja reaaliaikaisen online opetuksen mahdollisuuksiin sekä integroituihin yhteistoiminnallisiin ratkaisuihin.
http://padlet.com/paivi_timonen/Moodlepaiva
http://padlet.com/paivi_timonen/moodle_vinkit
Päivän ohjelma löytyy osoitteesta: http://fi.moodlerooms.com/moodle-paiva-helsingissa-2016/
Suomen autokoululiitto ppt: SAKL_HUMAK
Päivi Timonen, Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak 8.5.2016
Blackboardin Moodlerooms ja Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak järjestivät 16.3.2016 Moodle-päivän Helsingissä. Esittelen vinkkejä yhteisöllisen oppimispolun luomiseen verkko-oppimisympäristöön eli Moodle-päivän yhden työskentelysession tuotoksia. Yksi päivän tavoitteista oli tuottaa pienryhmissä tai pareittain yhteiselle Padlet-alustalle vinkkejä Moodlessa toteutettavien yhteisöllisten opintojaksojen toteutuksiin. Tässä artikkelissa olen hyödyntänyt työskentelyn aikana tuotettuja ideoita ja täydentänyt niitä omilla ajatuksilla. Mielestäni verkko-oppimisympäristön tekniset mahdollisuudet täytyy tuntea laajalti, jotta niitä pystyy verkko-oppimisessa täysipainoisesti hyödyntämään haluamallaan pedagogisella tavalla. Yleensä tekninen osaaminen mahdollistaa verkko-oppimiseen asetettujen oppimistavoitteiden saavuttamisen monipuolisesti.
Humanistisessa ammattikorkeakoulussa kehitettyä valmennuspedagogiikkaa on tavoitteena käyttää myös verkko-oppimisen pedagogiikkana eli digivalmennuspedagogiikkana Humakissa. Keskityn tuomaan tässä artikkelissa esille teknisen oppimisympäristön suomia mahdollisuuksia oppimisen edistämiseen pienryhmissä. Humakissa on käytössä verkko-oppimisympäristöinä yhteisöllistä oppimista mahdollistavat Moodlerooms ja reaaliaikaiset webinaarit (Collaborate Ultra, Classic).
Yksi esimerkki yhteisöllisestä aineiston keruusta on se, että Moodle-alustalle luodaan tietopaketteja teemoittain ja niitä tuottavat opiskelijat valmennusryhmissään sekä valmentajat ja informaatikot” (Moodle-päivä 2016). Moodleroomsissa oleva sanasto-aktiviteetti voisi toimia tämän tyyppisen yhteisöllisen tiedonhankinnan toteutustapana. Moodlen ohjeissa todetaan sanastosta seuraavaa: ”Sanastossa opintojaksoalueen osallistujat voivat luoda ja ylläpitää listaa hakusanoista tai vaikkapa kerätä yhteistä lähdeluetteloa. Hakusanojen selausvaihtoehtoja on useita. Opettajat voivat myös tuoda saman opintojakson sisällä hakusanoja yhdestä sanastosta toiseen eli pääsanastoon. Opintojakson aineistoissa ja aktiviteeteissa mainitut hakusanat on myös mahdollista linkittää automaattisesti sanastojen määritelmiin”. (Moodlerooms 2016.) Oppimistehtävään voidaan määritellä automaattinen suoritusten seuranta. Tällöin tehtävä on suoritettu, kun opiskelija on luonut halutun määrän merkintöjä. Vaihtoehtoisesti yhteisöllisen aineiston tuottamisen voisi organisoida sosiaalisessa mediassa esimerkiksi Googlen työkalujen avulla. Google voi olla liitettynä yhteen Moodleroomsin kanssa, jolloin arvioinnin tai suoritusten automaattisen seurannan voisi linkittää aktiiviseksi.
Tässä yhteenvetoa Moodle-päivän muista yhteisöllistä oppimista tukevista ideoista:
Edellä olevassa tuli esille myös vertaisarvioinnin ja -ohjauksen mahdollisuuksia. Moodle-päivän osallistujat ideoivat tähän liittyen lisäksi, että opiskelijalla olisi mahdollisuus itsearviointiin / edistymisensä seurantaan opintojakson kuluessa. Tämä tarkoittaisi arviointia muissa kuin päättötyössä, tentissä tai perinteisessä essee-tehtävässä. Moodleroomsissa edistymisen seurantaa voi tukea käyttämällä aktiviteetin seurantamäärityksiä oppimistehtävissä. On hyvä pitää mielessä, ettei arvioinnilla lisätä ohjaajan työtaakkaa. Raportti ja uudet oppimisen analyysityökalut (esim. X-Ray) auttavat opiskelijaa. Nämä oppimista sekä analytiikka tukevat työkalut olisi hyvä ottaa käyttöön pienin askelin. (Moodle-päivä 2016.)
Lisäksi kirjattiin ideoiden jakamiseen ja jakamisen kulttuuriin liittyviä ajatuksia. Jakamisen kulttuuri sisältää muun muassa kokemusten ja esimerkkien kokoamista, tehtäväantojen tarkempaa määrittelyä sekä resurssointia näihin. Ideoiden ja ajatusten jakamiseen ehdotettiin helposti käytettävää sovellusta, joka mahdollistasi myös etäosallistujien osallistumisen, esim. Padlet. (Moodle-päivä 2016.)
Moodlerooms mahdollistaa Moodlen perinteisten työkalujen ja aktiviteettien lisäksi PLD (Personalised Learning Development) – mukautetun opiskelun suunnittelun työkalun avulla oppimisen henkilökohtaistamista ja esimerkiksi viestien automaattisia lähetyksiä opiskelijoille. ”Mukautetun opiskelun suunnittelun avulla kouluttajat voivat seurata käyttäjien edistymistä mukautettujen hälytysten ja ilmoitusten avulla. Suunnittelutoiminto laajentaa kurssien käyttäjäkohtaista räätälöintiä automaattisen sisällönjulkaisun ja mukautetun siirtymisen avulla.” (Moodlerooms 2016.) Moodleroomsissa mukautetun suunnittelun työkalun avulla voidaan opiskelijat jakaa esimerkiksi oppimistehtävässä edistymisen mukaan ryhmiin, joissa he jatkavat tehtävän seuraavan vaiheen työstöä.
Verkko-oppimisalustan valinnassa Humakissa vaikutti tahtotilana esimerkiksi lehtoreiden rutiiniluontoisen työn väheneminen. Yhteisöllisen oppimisen luominen onnistuu edellä mainittujen lisäksi myös Moodleroomsiin yhteen sovitetun yhteisöllisen Collaborate (Ultra tai Classic)- webinaarityökalun avulla. Tätä Collaboratea voisi myös kutsua reaaliaikaiseksi luokkahuoneeksi. Yhteensovittaminen tarkoittaa sitä, että lehtori voi oppimispolkua luodessa avata käyttöön haluamansa määrän Collaborate-tiloja joko tietyiksi ajankohdiksi tai avoimeksi koko opintojaksolle. Kunkin Collaboraten tallennukset tulevat automaattisesti näkyville samaan tilaan, josta opiskelijat Moodleroomsin opintojaksolla liittyivät reaaliaikaiseen luokkahuoneeseen. Aikaisemmassa Moodlen ja Funet Tiimin (AC) webinaareissa lehtorin työaikaa kului Funet Tiimin webinaarin nettiosoitteen tallentamisessa verkko-opintojaksolle kuten myös webinaarin tallennelinkin hakemiseen ja liittämiseen verkko-opintojaksolle. Collaborate Ultra avautuu suoraan internet-selaimessa (Chrome). Collaborate Classicia varten asennetaan Java-liitännäinen.
Distanssi-hankkeen Digitaalisen nuorisotyön perusteet cMOOCeissa keväällä 2016 käytetään yhteisöllisen oppimisen edistämisessä verkko-oppimisympäristönä myös Moodlerooms, Collaborate ja sosiaalisen median työkalujen yhdistelmää. cMOOCeissa valmennusryhmien ryhmäytymistä edistettiin esittelyteksteillä, videoilla ja webinaareilla. Ryhmäytymiseen tarvitaan helposti löydettävä yhteinen keskustelualue.
Reaaliaikaisen Collaborate Ultra tai Classic –webinaarien avulla luodaan yhteisöllistä oppimista esimerkiksi seuraavasti:
Ryhmätyönä ratkaistavat työelämälähtöiset caset
– ratkaisun rakentaminen edellyttää keskustelua, argumentointia jne.
– ratkaisun esittely + sen perusteleminen
Sanaston laatiminen kurssin keskeisisistä käsitteistä > edellyttää opiskelijoilta yhteisöllistä
pohdintaa, keskustelua jne., mikä on keskeistä + miten määritellään
Yksin tai pienryhmissä tehdyt ongelmalähtöiset projektit, joihin annetaan prosessin aikana vertaispalautetta ja opettajan palautetta. Kaikista projekteista ryhmät tekevät lehtijutun yhteiseen verkkolehteen, joka julkaistaan avoimesti verkossa.
Esim. Kurssiviikon tehtävänä valmis väite, johon otetaan kantaa oman ryhmän keskustelualueella.
Samaa vai eri mieltä ja miksi. TAI jonkin aineiston lukemisen tai katsomisen tai kuuntelun perusteella tehdään oma väite, joka perustellaan ryhmälle + syntyneistä väitteistä käydään keskustelua.”
Ohjaajan aktiivista otetta toivotaan opintojakson toteutuksen aikana. Riittävän pedagogisen ja verkkoteknisen tuen varmistaminen nähdään tärkeänä osana opetukseen valmistautumista. Yhteisopettajuus- ja tuottaminen tuottaa parhaimmillaan oppimista tukevaa sisältöä monipuolisesti ja niin, että myös opiskelijat toimivat sisällän tuottajina. Opettajien avoin toiminta ja omien opetussisältöjen jakaminen nähdään merkityksellisenä keinona kehittää opetusta sekä monialaiset työskentelytiimit. Lopuksi nostettiin esille opiskelijoiden tuen tarpeen huomioiminen. (Moodle-päivä 2016.)
Lähteet:
Moodlerooms. 2016. Viitattu 3.5.2016. https://moodle.humak.fi.
Moodle-päivä 2016. Moodle-päivä Helsingissä 16.3.2016. Viitattu 4.5.2016. http://padlet.com/paivi_timonen/moodle_vinkit
Verkkopedagogi (Lehtori), Humanistinen ammattikorkeakoulu. Kirjoittaja on verkkonuorisotyön uranuurtajia ja verkko-oppimisen asiantuntija.
Verkossa on blogi, jossa keskustellaan mm. verkko-opetuksesta, verkkopedagogiikasta, verkko-oppimisesta ja verkosta nuorisotyön välineenä.
Rehtorin toimisto
Y-tunnus: 1474763-1
Ilkantie 4
00400 HELSINKI
p. 020 7621 390
(arkisin 9.00 - 15.00)
viestinta@humak.fi
