UudenYP OPS:n suunnittelua Carpe Diem -menetelmällä

Oppimisen muotoilua Humakissa

Suunnittelimme Carpe Diem -tiimiperustaisen oppimisen suunnittelun menetelmällä osaa Humakin yhteisöpedagogitutkinnon uudesta opetussuunnitelmasta 2018-2024. Järjestimme 15.-16.2.2018 Helsingissä Carpe Diem työpajan, johon osallistui pedagogista henkilökuntaa, työelämän kumppaneita ja opiskelijoita. Yhteensä osallistujia oli vajaa neljäkymmentä.

Työpajan Carpe Diem-vetäjänä toimivat Päivi Timonen ja Tarja Nyman. Opetussuunnitelman sisällön pedagogisesta suuntaamisesta vastasivat Tarja Nyman ja Annikki Kluukeri. Yhteisöpedagogitutkinnon koulutussuunnittelija Virpi Ruuska vastasi tiedottamisesta ja etukäteisorganisoinnista Carpe Diem -työpajaan osallistuvalle henkilökunnalle, työelämän asiantuntijoille ja opiskelijoille.

Humak yhteisöpedagogitutkinnossa oppimisen muotoilua Capre Diem työpajassa 15.2.2018

 

Oppimisen muotoilun Capre Diem -menetelmän kehittäjä on Gilly Salmon. https://www.gillysalmon.com/carpe-diem.html. Hän on julkaissut verkkosivuillaan käsikirjan Carpe Diem -suunnittelusta.

Humak yhteisöpedagogitutkinnossa oppimisen muotoilua Capre Diem työpajassa 15.2.2018
Humak yhteisöpedagogitutkinnossa oppimisen muotoilua Capre Diem työpajassa 15.2.2018

Kuvat: Päivi Timonen

Noudatimme Carpe Diem -käsikirjaa soveltaen. Humakin yhteisöpedagogitutkinnossa oli Carpe Diemissä tavoitteena suunnitella  30-40 opintopisteen laajuisia opintokokonaisuuksia. Tavoitteena oli myös suunnitella kokonaisuudet toimiviksi eri oppimisympäristöissä. Pääsimme tässä työssä hyvin alkuun.

Humak yhteisöpedagogitutkinnossa oppimisen muotoilua Capre Diem työpajassa 15.2.2018

Videokooste Carpe Diem työskentelystä: Kokemuksia ja ajatuksia ‘Carpe Diem’ -menetelmästä

https://youtu.be/RnTEryeegEU

Haastattelu, kuvaus ja editointi: Kari Keuru, Music: AudioBlocks – live the moment

Ennen Carpe Diem työpajaa:

Pidimme kaksituntisen Carpe Diem -perehdyttämiswebinaarin noin kaksi viikkoa ennen työpajaa. Perehdytysaineisto toteutettiin padletillä. Webinaari taasen toteutettiin Collaboratella.

Työpajan jälkeen:

Kukin opintokokonaisuuden suunnitteluryhmä työstää kokonaisuutta eteenpäin sovitun aikataulun mukaisesti.

Tekninen oppimisympäristö:

Opintokokonaisuudet toteutetaan Humakin digioppimisympäristö Moodleroomsissa. Jonne on luotu kullekin opintokokonaisuudelle oma alue.

Teksti: Päivi Timonen, 2018

Maksuttomat Digitaalisen nuorisotyön cMOOC-kurssit keväällä 2017 -tervetuloa oppimaan

Digitaalisen nuorisotyön cMOOC-kurssit keväällä 2017
Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak ja Metropolia Ammattikorkeakoulu järjestävät keväällä 2017 kolme avointa ja maksutonta digitaalisen nuorisotyön verkkokurssia. Digitaalisen nuorisotyön kurssit järjestetään nyt toista kertaa. Edellisellä toteutuksella mukana oli satoja opiskelijoita. Kurssit ovat osa OKM:n rahoittamaa Distanssi – MOOC nuorisoalan digitaalisen työotteen vakiinnuttajana –hanketta 2016-17.
Yhteistyökumppaneina toimivat nuorisotyön kehittämiskeskukset Verke ja Koordinaatti.

Oppimista edistävä monipuolinen joustava digitaalinen oppimisympäristö Humakissa

Digioppimista edistävät joustavat verkko-oppimisympäristön ulottuvuudet Päivi Timosen mukaan ovat:

  1. Eri digipaikka – sama aika – verkko-oppiminen
  2. Eri digipaikka – eri aika – eli ajasta ja paikasta riippumaton verkko-oppiminen
  3. Sama digipaikka, oppiminen samassa digitaalisessa ympäristössä – samaan aikaan
  4. Samassa digipaikassa – eri aikaan tapahtuva verkko-oppiminen

Lue lisää AMK Journal lehdestä https://uasjournal.fi/koulutus-oppiminen/digioppimisympariston-pyorteissa/

Näyttökuva 2016-02-19 kello 16.39.37

AMK journal 1/ 2016 teemana on Digitalisaatio

UAS journal pääsivukuvake
UAS journal pääsivukuvake

 

https://uasjournal.fi/

t. Päivi Timonen, Humak. 31.3.2016

23.4.15 klo 16-18 Pelit ja leikit, Distanssi ja Paikalla

Tervetuloa kuuntelemaan nuorisotyön menetelmien monista kasvoista!
Aika: 23.4.2015 klo 16.00-18.00
Paikka: Valkean talon auditorio (Ilkantie 4, 00400 Helsinki)
Ilmoittautuminen 23.4.15 klo 15.00 mennessä
Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Kuurojen liiton järjestämän Studia Generalia -luentosarjan 2. luennon aiheena on “Nuorisotyön menetelmien monet kasvot”.
Tilaisuus tulkataan viittomakielellä.
Ohjelma:
  • klo 16.00-16.40 Pelien ja leikkien hyödyntäminen seikkailukasvatuksessa / Jussi Muittari (Humak)
    Pelit ja leikit ovat perinteisiä seikkailukasvatuksen menetelmiä. Ne toimivat jo yksinäänkin ryhmähengen kohottajana, mutta tehokkaimmillaan ne ovat osa laajempaa seikkailukasvatuksellista prosessia. Luennolla käsitellään pelien ja leikkien antamia mahdollisuuksia kasvatuksen välineenä sekä tarkastellaan turvallisuuden ja kokemisen tasoja leikeissä.
  • klo 16.40-17.20 MOOC nuorisoalan digitaalisen työotteen vahvistajana – eli Distanssi-selvitys 1.8.–31.12.2014 / Päivi Timonen (Humak), Jussi Linkola (Metropolia AMK), Suvi Tuominen (Verke)
    ESR:n rahoittama hanke, jossa Metropolia Ammattikorkeakoulu, Humak ja Verke eli Verkkonuorisotyön valtakunnallinen kehittämiskeskus selvittivät avoimen etäopetuksen kehittämistä verkossa tehtävän nuorisotyön ja nuorten parissa työtätekevien osaamisen lisäämiseksi.

    Hankkeessa selvitettiin erilaisten modernien etäoppimistapojen kuten MOOCien (Massive Open Online Course) mahdollisuuksia. Selvitystyössä painottuivat MOOCien sisällöllinen, pedagoginen ja tekninen näkökulma. Tulokset ovat näkyvillä muun muassa MOOCiin menevä nuorisotyö -mikrokirjassa, Etäoppimassa-verkkojulkaisussa, Distanssin-blogissa (http://distanssi.metropolia.fi) ja nyt Studia Generaliassa (SG).

  • klo 17.20-18.00 Paikalla! Nuorten ja nuorisotyön panos asuinalueen parantamiseen -hanke / Sari Höylä (Humak)
    Paikalla-hanke on Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka – kehittämisohjelman hanke siitä, kuinka nuorten osallisuutta tuetaan  asuinalueiden kehittämisessä. Osallistavia menetelmiä ja nuorten omaa asiantuntijuutta hyödynnetään yhdyskuntatyön kehittämisessä ja mallintamisessa nuorisotyöhön liittyvänä työmuotona.  Hanke toteutetaan yhteistyössä Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen kanssa, ja se kestää vuoden 2015.
Rajoitetun paikkamäärän takia pyydämme ennakkoilmoittautumista viimeistään 23.4.2015 klo 15 mennessä: https://www.lyyti.in/StudiaGeneralia2
Tervetuloa!

Korkeakoulu- ja innovaatiotutkimuksen päivät 2015: Distanssi esillä 28.4.15

Korkeakoulu- ja innovaatiotutkimuksen päivät 2015

Avoin tiede ja avoin koulutus?
Tieteiden talo, Helsinki 27.–28.4.2015

Ote tiistain 28.4.2015 ohjelmasta
klo 14.00 –14.30 Päivi Timonen, Humak ja Jussi Linkola, Metropolia amk: MOOC nuorisoalan digitaalisen työotteen vahvistajana –kartoitus

Koko ohjelma:
http://blogs.helsinki.fi/hegompage/kip2015-2/

 

Tiedustelu nuorten tieto- ja neuvontatyön toimijoille: pelit ja pelillisyys

Tiedustelu nuorten tieto- ja neuvontatyön toimijoille #nutipeli  

Kartoitamme nuorten tieto- ja neuvontayössä käytettäviä pelejä ja pelillisyyttä.
Olisitko ystävällinen ja lähettäisit meille  FB viestiä tai sähköpostia, mikäli pelejä tai pelillisyyttä hyödynnät työssäsi tai organisaatiosi on parhaillaan luomassa peliä. Kaikki tieto peleihin ja pelillisyyteen nuorten tieto- ja neuvontatyössä on hyödyksi.

Lähetä tiedot mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 29.3.2015 mennessä.

Tietoa tarvitsemme seuraaviin kehittämissisältöihin:

  • Peli-työryhmä (nuorten tieto- ja neuvontatyö)
  • Nuorten tieto- ja neuvontatyöstä tekeillä olevaan julkaisussa (tulossa ko. aiheinen artikkeli)

Terveisin

Heta Malinen
Nuorten tieto- ja neuvontatyön Savon aluekoordinaattori
Kuopion kaupunki, Nuorisopalvelut, Savon aluekoordinointi
Kauppakatu 46, 70100 Kuopio
p. 044 718 1900
FB: Aluekoordinaattori Heta Malinen

ja

Päivi Timonen, lehtori
tel. +358 207621301, +358 400 349 301, etunimi.sukunimi@humak.fi
Humanistinen ammattikorkeakoulu Pääkaupunkiseudun TKI-keskus (Ilkka),
Ilkantie 4, FI-00400 Helsinki www.humak.fi
http://verkossa.humak.fi
FB: Päivi Timonen

Avointa massiivista etäoppimista oppimassa

Olen lehtorina Humakissa usean vuoden ajan luonut, suunnitellut ja toteuttanut verkkoon oppimispolkuja. Aiheena suunnittelemassani verkko-opetuksessa on verkossa tehtävä nuorisotyö ja nuorten parissa työskentely verkossa. Ammattialan toimijat ovat tärkeä kumppani verkko-oppimisen toteutuksessa. Heidän palvelunsa verkossa ovat autenttinen harjoitteluympäristö opiskelijoille esimerkiksi nuorisotyötä- ja toimintaa verkossa (10 op) – verkko-opintojaksossa.

Verkko-oppimista sosiokonstruktiivisesti

Verkko mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman oppimisen. Pedagogisena tavoitteenani on edistää verkko-oppimista sosiokonstruktiivisesti. Tämä tarkoittaa yksilöiden välistä vuoropuhelua ja siihen pääsemiseksi olen jakanut opiskelijat vertaisoppimisryhmiin (valmennusryhmät).

Näyttökuva 2015-2-18 kello 10.24.53

Opintojaksossa yhteisöllisyyttä lisäävät reaaliaikaiset webinaarit. Näiden avulla tavoitan opiskelijat verkkokontaktiin ja vertaisoppimisryhmän jäsenet tulevat opiskelijoille tutummiksi. Webinaareissa myös alan ammattilaiset tuovat osaamistaan opiskelijoille.

Teknisesti verkko-oppiminen tapahtuu Humakin Moodle verkko-oppimisalustalla ja sosiaalisen median ympäristöissä.

Humanistiset MOOCit

Syksyllä 2014 Distanssi – joustava etäopetus nuorisotyöntekijöiden digitaalisten taitojen vahvistajana -hankkeessa selvitimme miten MOOCit voisivat toimia nuorten parissa verkossa työtä tekevien täydennyskoulutuksessa. Hankkeessa keskityimme etäopetuksen teknisiin ja pedagogisiin toteutusvaihtoehtoihin sekä substanssiin ja ansaintalogiikkaan.

Vaikka Humakin vastuulla hankkeessa oli ennen kaikkea pedagogiseen näkökulmaan keskittyminen, niin ensimmäisenä pohdin ansaintalogiikkaa. Miten ylipäätään suomalaiseen koulutusjärjestelmään mahtuvat MOOCit (Massive Open Online Course). Meillä on avoin ammattikorkeakoulu ja avoin yliopisto, joiden kautta tutkintoon johtavien koulutusten sisältöä on avattu kaikkien saavutettavaksi. Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijalle oppiminen on tehty yhteismitalliseksi ja suhteellisen edulliseksi. Opinnoista saa todistuksen, jota voi hyödyntää tulevissa opinnoissa. Yhdysvalloissa ja Britanniassa, joissa MOOCit ovat suosiossa, opiskelijat maksavat suuria lukukausimaksuja opinnoistaan.

Ovatko MOOCit siis pelkkä markkinointikikka vai keino saada näkyvyyttä oppilaitokselle? Vai ovatko MOOCit tapa saada kansainvälisiä opiskelijoita? Entä kuka maksaa vielä virallisen opetusjärjestelmän ulkopuolella olevien MOOCien kustannukset?

Osallistuin 9.10.14 suomalaisen MOOC-ekosysteemin starttitilaisuuteen. Jarmo Viteli (UTA) ja Ari Korhonen (Aalto) avasivat MOOCien tarvetta koulutuksen laadun kehittämisellä. Myös muut keskustelijat toivat esille opetuksen kehittämisen. Rauhoittavaa, rohkaisevaa ja innostavaa.

Mitä uutta voivat avoimet MOOC-alustat teknisesti tuoda pedagogiikkaan olemassa olevien verkko-oppimisympäristöjen lisäksi? Myös tämä askarruttaa. Useat MOOCit on jo suuren opiskelijamäärän vuoksi toteutettu niin, että arviointia on automatisoitu. Humanistisen alan MOOCeissa oikean ja väärän vastauksen automatisointi on haasteellista. Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos (mooc.fi) on kytkenyt opiskelijat mukaan arviointityöhön.

Yhteisöllinen oppimiskokemus MOOCeissakin

Palaan pedagogiikkaan. Toiveena on yhteisöllisen oppimiskokemuksen tavoittelu mahdollisessa MOOCissa.

Lisäksi jatkan yhden peruskysymykseni pureskelua: miksen vain voisi avata nykyistä Moodlessa pitämääni verkko-opintojaksoa kaikkien käyttöön MOOCiksi?

Päivi Timonen 13.10.14 Julkaistu http://distanssi.metropolia.fi/avointa-massiivista-etaoppimista-oppimassa

MOOCiin menevä nuorisotyö

DISTANSSI 1.8.-31.12.2014

Humak, Järjestö- ja nuorisotyöEtelä-Suomi

Metropolia Ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak ja Verke eli Verkkonuorisotyön valtakunnallinen kehittämiskeskus selvittivät avoimen etäopetuksen kehittämistä verkossa tehtävän nuorisotyön ja nuorten parissa työtätekevien osaamisen lisäämiseksi.

Hankkeessa tehtiin selvitys erilaisten modernien etäoppimistapojen kuten MOOCien (Massive Open Online Course), mahdollisuuksista ja tarjottiin toimenpide-ehdotuksia niiden hyödyntämiseksi verkkonuorisotyön koulutuksissa.

Hanke jakautui neljään osioon:

  1. SelvityMOOCiin menevä nuorisotyöstyö, jossa tavoitteena oli selvittää hankkeen verkkonuorisotyön koulutustarpeisiin sopivaa etäkoulutustapaa, sisältöä ja mahdolliset kehittämistarpeet. Selvitystyössä huomioitiin tekninen, sisällöllinen ja pedagoginen osa.
  2. Verkkopohjaisen sekä painetun julkaisun laatiminen.
  3. Yhteiskoulutuksen järjestäminen Metropolian ja Humakin opiskelijoille, jossa opiskelijat osallistuivat selvityksen ja suositusten laatimiseen.
  4. Keskustelutilaisuus hankkeen teemoista Uudenmaan ammattikorkeakoulujen ja nuorisoalan työntekijöille (10.12.2014).

Dokumentoitua materiaalia käytettiin julkaisun ja suositusten tukena.

Lataa MOOCiin menevä nuorisotyö – Joustava etäopetus digitaalisen työotteen vahvistajana -julkaisu (pdf)
http://www.humak.fi/julkaisut/moocit-tulevat-myos-humanistiselle-alalle/

Hanke sosiaalisessa mediassa:

Hanketta hallinnoi Metropolia ammattikorkeakoulu, jonka lisäksi Humakilla oli hankkeessa henkilöstöresursseja. Kolmantena kumppanina oli Verke – Verkkonuorisotyön kehittämiskeskus. Hankkeen rahoittaja: Manner-Suomen ESR-ohjelma

Yhteisöpedagogi (YAMK) johtajana ja sosiaalinen media

Kuvaan artikkelissani yhteisöpedagogin (YAMK) johtamistyössään tarvitsemaa sosiaalisen median osaamista ja niitä työkaluja, joita oli 2012–2013 käytettävissä. Artikkelini perustuu YAMK-opinnäytetyöhöni “Johda ja hyödynnä sosiaalista mediaa -työkalupakki kunnan nuorisotyön johtamiseen” (Timonen 2012). Laajennan artikkelissani näkökulmaa yhteisöpedagogin (YAMK) toimintakentille. Pohdin ja tuon esille sosiaalisen median mahdollisuuksia johtamisessa niin järjestö- kuin nuorisotyössäkin. Artikkelin sisältöä voi hyödyntää olipa työssä kehittäjänä, johtajana tai esimerkiksi projektin/hankkeen vetäjänä (hankesuunnittelija, hankepäällikkö). Opinnäytteen tilaajana on Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak. (Artikkeli on julkaistu 2013).

Sosiaalisen median yhteisöllisiä työkaluja käytetään yhä laajenevassa määrin organisaatioissa. Monipuolista osaamista tarvitaan. Yhteisöllisiä työkaluja on käytettävissä runsaasti eri tarkoituksiin. Asiakkaita kohdataan palveluissa, jotka ovat sosiaalisen median yhteisöissä. Sosiaalinen media kuuluu johtamisen osaksi ja kehittämistyö on alkamassa.

Työssäni sosiaalisen median lehtorina olen huomannut käyttämättömiä resursseja juuri sosiaalisen median osalta. Sosiaalinen media on paljon muuta kuin Facebook. Organisaation työtä kehitettäessä johtajat ovat avainasemassa tiennäyttäjinä ja mahdollistajina, hankkeissa hankkeiden päälliköt. Sosiaalisen median palveluiden suunnitelmallinen käyttöönotto on johtajan oman aktiivisuuden ja kiinnostuksen varassa. Organisaatiossa on sosiaalisen median suosituksia ja ohjeita työntekijöille (Yle, Kuntaliitto, Hyvinkään nuorisotoimi jne.) Varsinainen yhteisöllisen median johtamisen strategia tai suunnitelma puuttuu vielä usein.

Tavoitteenani on opinnäytetyössäni selvittää, mitä sosiaalisen median läsnäolo kunnan nuorisotyön työkulttuurissa ja johtamisessa voisi tarkoittaa. Selvittää, miten ja mitä sosiaalisen median yhteisöjä ja ohjelmia voidaan hyödyntää kunnan nuorisotyön johtamisen apuna ja välineenä. Tavoitteenani on avata kunnan nuorisotyön johtajan sosiaalisen median työkalupakin sisältöä. Opinnäytetyöni kehittämismenetelmäksi valikoitui “tutkiva opettaja ongelmanratkaisijana” ja toimintatutkimus. Kehittämisryhmässä oli Keski-Uudenmaan Kuuma-kuntien nuorisotyön johtavia viranhaltijoita, joille pidin kolme “sosiaalinen media haltuusi, työkaluja johtamiseen” -kehittämistyöpajaa. Aineistonkeruun menetelmiä olivat lisäksi online-etnografia ja kirjallinen aineisto.

Opinnäytetyön tuloksena selvisi, että kunnan nuorisotyön johtajan työkalupakin tulisi konkreettisten yhteisöllisten työkalujen ja sosiaalisen median tuoman ajattelutavan muutoksen kuvauksen lisäksi käsittää itse sosiaalisen median johtamisen sisältöä. Ensimmäinen näkökulma on sosiaalisen median johtaminen ja sen organisointi johtajan omalla vastuualueella kunnassaan. Toinen näkökulma on käytännön työtä edistävä sosiaalisen median hyödyntäminen johtamisessa, niiden työkalujen eli ohjelmien ja palveluiden kuvaaminen, jotka sosiaalinen media mahdollistaa. Opinnäytetyön aineistosta nousee esille koulutuksen tarve niin sosiaalisen median johtamiseen kuin johtamisessa käytettävien yhteisöllisten työkalujen tietotaidon lisäämiseen.

Yleistä sosiaalisesta mediasta johtamisessa sekä terminologian avausta ja kuvaamista

Sosiaalinen eli yhteisöllinen media on verkkoympäristö ja tila, jossa voidaan sekä tuottaa että jakaa sisältöä ja kehittää sitä yhdessä (Sanastokeskus 2010). Isokangas ja Kankkunen (2011, 10–11) näkevät ”kaikki sosiaalista vuorovaikutusta edistävät digitaaliset palvelut” sosiaalisena mediana. Luukan mukaan ”sosiaalinen media on reaaliaikaista verkko- eli online-työskentelyä yhteistoiminnallisesti ja yhteisöllisesti, jossa hyödynnetään sosiaalisen median työkaluja ja muita internetin mahdollisuuksia yhteisen online-työskentelyn päämäärän saavuttamiseksi (Luukka 2011c, 14)”. Vuorovaikutuksellisuus esiintyy sosiaalisen median käsitteessä seuraavasti: “Sosiaalisessa mediassa tuotetaan ja muokataan sisältöjä, linkitetään, luodaan ryhmiä, tiedotetaan, verkostoidutaan, lähetetään videokuvaa, ilmoitetaan tapahtumista, ilmoittaudutaan tapahtumiin ja ollaan kansalaisjournalisteja sekä toimitaan tässä ja nyt, sillä julkaiseminen on välitöntä (Timonen 2011a, 151)”.

Artikkelissa kuvaan johtamista kunnan nuorisotyön perspektiivistä, sillä mielestäni sen toimintaympäristöä voi verrata muiden organisaatioiden (järjestöjen) tai hankkeiden johtamiseen. Kunnan nuorisotyön johtajan työn välitön, keskeisin kohderyhmä ovat organisaation työntekijät. Kun pohditaan sosiaalista mediaa ja johtamista, on huomioitava johtajan ja työntekijöiden asenteet, osaaminen ja tietotaito sekä kiinnostus kehittää itseään muuttuvan yhteiskunnan edellyttämiin taitoihin. Mielenkiintoista tässä on johtamisen välittömän kohderyhmän (työntekijät) ja yhden välittömän, sekä välillisen kohderyhmän (nuorten) välinen mahdollinen epäsuhta, mikä koskettaa mediayhteiskuntaa ja yhteisöllistä vuorovaikutusta. Mahdollisella epäsuhdalla tarkoitan muun muassa ajattelutapaeroa (mennään internetiin vai internet joustava osa reaalimaailman elämää), kompetenssieroa (tietotekniset taidot, sosiaalisen median käyttötaidot ja osaaminen) ja median käyttämisen tapaa (esimerkiksi nettisukupolven tapa käyttää aktiivisesti monta eri mediaa yhtä aikaa). Kunnan nuorisotyön johtamisen muita kohderyhmiä ovat paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti verkostoyhteistyökumppanit, sidosryhmien jäsenet ja moniammatillisen yhteistyön ryhmät sekä kunnan eri virastojen ja hallintokuntien työntekijät.

Kunnan nuorisotyön johtajan työn välillinen kohderyhmä ovat nuoret. Nuorisolain mukaan nuori on alle 29-vuotias (Nuorisolaki 2006). Nämä nuoret ovat tulevaisuuden työntekijöitä, joiden johtaminen voi vaatia erilaisia johtamisen tapoja kuin aikaisempien sukupolvien (Taloudellinen tiedotustoimisto 2010; Tuppurainen 2009, 77–79). Tästä kohderyhmästä puhutaan yleisesti nettinatiiveina (diginatiivit). Aikaisempien sukupolvien elämään on kuulunut tietotekniikkaa ja televisio sekä radio. Uutta median käyttämisen tavoissa ovat avautuneet mahdollisuudet yhteisöllisen teknologian monikäyttöön samanaikaisesti ja esimerkiksi digitaaliset pelit. Luukkonen (2011, 256–259) kuvaa multimediailmaisua mediaintegraatiolla, jossa on kahdeksan mediaelementtiä: teksti, audio (ääni), valokuva, grafiikka, video, animaatio, tietokantahaku ja online interaktio eli vuorovaikutteisuus.

Diginatiivien sukupolven johtamisen trendejä

Johtaminen nähdään yhtenä keinona organisoida työtä parhaalla mahdollisella tavalla vision ja mission sekä organisaation tavoitteiden suuntaisesti. ”Johtaminen säätelee lähes kaikkea organisaation toimintaa ”(Nivala 2011, 174).

Vuosina 2010–2011 julkaistussa kirjallisuudessa esitetään nettinatiivien, diginatiivien sukupolven johtamisen näkökulmasta muun muassa seuraavia johtamisen trendejä: epäjohtaminen, jossa johtaminen nähdään “valmentamisena”, valmentaminen coaching, työnohjaajamainen johtamisote ja kumppanuusjohtaminen (Tienari & Piekkari 2011; Vesterinen & Suutarinen 2011; Fountain Park Oy 2011; Luukka 2011a, 72–73). Sosiaalisen median palveluita monipuolisesti käyttävä johtaja nähdään sosiaalisena johtajana (Isokangas & Kankkunen 2011, 41). Mahdollistavan johtamisen keskeiset sisällöt viittaavat yhteisöllisen median aikakauteen (Takanen & Petrow 2010, 127–132). Tienari & Piekkari (2011, 214) avaavat epäjohtamista viiden avaimen kautta: ”mielikuvat ja mielleyhtymät, muuttuva työ, uudenlaiset yhdessä tekemisen muodot, erilaisuuksien tunnistaminen ja toisenlaiset perusteet johtajan asemalle”. Viljakainen kuvaa verkostoituneen organisaation luovaa ajatusjohtajuutta. Uraputkien tilalla yrityksissä tuetaan epämuodollista ajatusjohtajuutta. Ajatusjohtajuuteen ei liity perinteistä johtajan roolia ja vastuuta. Siihen liittyy ennakkoluuloton ajattelu, muutosagenttius, verkostomainen työskentelytapa ja tiedon jakaminen, motivaatio, tavoitteeseen suuntaaminen sekä Viljakaisen määrittämänä ”innostus, intohimo ja usko”. (Viljakainen 2011, 110, 112–115.) Yhteisöllisen johtamisen ideassa päätökset syntyvät usean osallistujan kesken johtajuustiimissä tai –yhteisöissä, jotka hyödyntävät työssään sosiaalista mediaa ja verkkoläsnäolon teknisiä työvälineitä (Otala & Pöysti 2008, 153–154).

Avoin johtaminen, avoin johtajuus

Charlene Lin avoimen johtamisen (Open Leadership, avoin johtajuus) teoria luontuu sosiaalisen median toimintaympäristöön. Lin mukaan avoimeen johtajuuteen kuuluvat luopuminen kontrollista, nöyryys, luottaminen ja ihmisten innostaminen tavoitteiden saavuttamiseksi (Li 2010, 14). Li nimeää kymmenen avoimuuden ja jakamisen elementtiä, jotka painottuvat avoimeen tiedon jakamiseen ja päätöksentekoon. Avointa tiedon jakamista tukevat selittäminen, päivittäminen, vuorovaikuttaminen, avoin mikki (osallistumiseen rohkaiseminen), joukkoistaminen (talkoistaminen) ja alustat. Päätöksenteko on muuttumassa, koska organisaatio tulee avoimemmaksi. Päätöksentekotapoja ovat keskitetty, demokraattinen, itse itseään johtava (konsensus) ja hajautettu päätöksenteko. Li ei arvota päätöksentekotapojen paremmuutta. Hän haluaa tuoda esille niissä tapahtuvan muutoksen kontrollin, tiedon jakamisen laajuuden ja ihmisten osallistumismahdollisuuksien näkökulmasta. (Li 2010, 14–16, 21–48; Luukka 2011a, 26–27, 42–43). Avoimuuden ja jakamisen kulttuuri on keskeinen, kun sosiaalista mediaa hyödynnetään johtamisessa (emt., 43). Demos Helsinki (2009, 9) tarkoittaa avoimella johtajuudella eli johtajuuden jakamisella sitä, että kaikki organisaation jäsenet osallistuvat jollakin tavalla johtamiseen.

Kuvausta diginatiivien johtamisen trendeistä ja avoimen johtajuuden ajatusta tuon esille siksi, että ne auttavat meitä ajattelemaan, miten johtaminen on muuttumassa ja miten johtamisen työkalupakkia on juuri nyt ajankohtaista suunnitella organisaatioissa. Nämä teoriat ovat kehittämässäni sosiaalisen median työkalupakissa johtamisen taustateorioina. Kuviossa 1 on yhteenveto opinnäytetyöni teoriaosasta yhteisöllinen media, nettinatiivit, työelämä, johtaminen ja työn kulttuuriympäristö. Kuviossa on esitetty tai kuvattu uuden sosiaalisen median johtajuusteorian muodostumisen tarvetta, joka pohjautuu reaaliaikaisen (online) ja ei reaaliaikaisen (offfline) työkulttuuriin (Luukka 2011a, 4).

some1

KUVIO 1: Yhteisöllinen media, nettinatiivit, työelämä, johtaminen ja työn kulttuuriympäristö.
Kuvion sisältö ja suunnittelu: Päivi Timonen, 2012. Graafinen toteutus: Marita Haukemaa, 2012. (Opinnäytetyön kuviot 4 ja 15).

Sosiaalisen median johtaminen organisaatiossa

Opinnäytetyöni tuloksena avautui tarve sosiaalisen median johtamisen organisoimiselle johtajan työssä ja organisaatiossa. Kuuma-kuntien nuorisotoimen johtajista koostuneen tutkimusryhmän yksi oivallus oli se, että sosiaalisen median välineiden ja käyttövinkkien rinnalle tarvitaan sosiaalisen median kokonaisuuden johtamisen suunnitelma. ”Mitä johtamisen tulisi aikaansaada, että aihe tulisi johdettua?” (Timonen 2012, 49–62). Sosiaalisen median johtaminen organisaatiossa -luku sisältää opinnäytetyössäni seuraavia osa-alueita: johtajan roolin määrittely sosiaalisessa mediassa, yhteisöllisen median strategia eli johtamisen suunnitelma, sosiaalisen median ohjeet organisaation työhön, työntekijöiden ennakkoluulot keskusteluun ja arveluttaminen näkyväksi sekä tietoturva, huoli ja haasteellisuus. Tässä artikkelini alaluvussa tuon esille kaksi eri esimerkkiä tavasta hahmottaa, mitä kaikkea tämä sosiaalisen median johtamisen prosessi voi organisaatiossa sisältää. Ensimmäinen on kohderyhmästä lähtevä kehittäminen ja toinen on johtamisen osa-alueiden itsearviointiin liittyvä havainnollistamistapa.

Sosiaalisen median johtamisen suunnittelua voi lähteä pohtimaan kohderyhmistä käsin. Aikaisemmin artikkelissa mainitsin esimerkkinä kunnan nuorisotyön johtamisen kohderyhmiä. Seuraavassa kuviossa kytken kohderyhmät sosiaalisen median strategian sisältöihin tausta-ajatuksena avoin johtaminen, avoin johtajuus (KUVIO 2). Kuviossa pyrin hahmottamaan esimerkkejä siitä, mitä sosiaalisen median suunnitelmassa kohderyhmittäin voisi huomioida. Esimerkkinä on kunnan nuorisotyön johtamisen välitön kohderyhmä: sosiaalisen median yhteiset työskentelyn alustat on määritelty ja tarvittava sisältörakenne suunniteltu, käyttöoikeudet määritelty sekä toteutettu ja tämä kaikki dokumentoitu henkilökunnalle tai parhaimmillaan yhdessä henkilökunnan kanssa. Kuviossa johtamisen yhtä välillistä kohderyhmää eli nuoria koskien on suunnitelmassa näkyvillä se, missä sosiaalisen median välineissä ja tiloissa nuorisotyötä tehdään ja mitkä ovat työn reunaehdot (sosiaalisen median ohjeistus työn tekemiseen verkossa). Tätä kohderyhmästä lähtevää tapaa sosiaalisen median johtamisen suunnittelussa voi käyttää yhtenä lähtökohtana kun arvioi omaa työtänsä ja sen kehittämistarvetta.

some2

KUVIO 2. Kunnan nuorisotyön johtavan viranhaltijan työn kohderyhmät ja esimerkki, mitä sosiaalisen median strategia voisi sisältää (avoimuuden ja jakamisen kulttuuri). Kuvion sisältö ja pohdinta: Päivi Timonen 2012. Graafinen toteutus: Marita Haukemaa 2012.

 

 

 

 

 

 

360 °johtaminen ja kytky sosiaalisen median työkaluihin

Toinen tapa lähteä miettimään nykytilaa johtamisessa on arvioida omaa johtamistaan ja sosiaalisen median käyttötapojaan. Opinnäytetyössäni olen esitellyt maassamme käytössä olevaa johtajuuden ja johtamisen arviointimallia 360°. Vuodesta 2002 lähtien johtajuutta on arvioitu kahdeksan ulottuvuuden kautta. (Salojärvi 2010, 95–109.) Pyrin rohkeasti rinnastamaan sosiaalisen median sisältöjä johtajuuden 360°-ulottuvuuksiin. Tavoitteenani on edetä avoimen johtajuuden ajatusta kohden. Tällä tavoin voi konkreettisesti havainnollistaa sosiaalisen median kytkeytymistä johtamistyöhön. Mallia voi käyttää johtamisen 360° –itsearvioinnissa siihen, että huomaa kuinka sosiaalisen median (some) palveluissa, yhteisöissä, tilassa johtajana itse toimii (TAULUKKO alla).

TAULUKKO 1. Sosiaalisen median 360 °-johtajuus idea ja itsearvioinnin työkalu, Päivi Timonen 2012.

Vasen sarake on suora lainaus Salojärven   kuvaamista johtamisen 360° ulottuvuuksista (Salojärvi, 96–97): Keskimäinen sarake on Päivi Timosen pohdintaa siitä, miten kyseinen ulottuvuus voisi näkyä sosiaalisen median palveluissa, yhteisöissä, tilassa: Oikea sarake on itsearviointia, nykytila-arvio, subjektiivisentavoitetason määrittely
Johtamisen eettinen perusta (mm. luotettavuus, oikeudenmukaisuus, muiden arvostaminen) Avoin, läpinäkyvä verkkoläsnäolo, verkkojohtajuus, verkkoidentiteetti, organisaation yhteisöllisen median brändi, some strategia.
Tahto (rohkeus, päättäväisyys, päämäärätietoisuus, epäkohtiin puuttuminen, vastuunotto, nopeus, energisyys) Yhteisesti toteutettu sosiaalisen median suunnitelma organisaatiossa. Aktiivinen yhteisöllisten työkalujen käyttäjä.
Toimeenpano (ajankäyttö, suunnittelu, ripeys toimeenpanossa, joustava ja järkevä asioiden organisointi, tehtäväksiantojen selkeys, tuloksien aikaansaanti, tavoitteiden saavuttaminen asiantuntemuksella) Yhteisölliset, jaetut kalenterit, suunnittelu näkyväksi projektihallinnan yhteisöllisillä työkaluilla, wikit ja yhteistuottamisen alustat hyötykäytössä, verkostoituminen sosiaalisen median relevanteissa yhteisöissä… Sosiaalisen median työkalupakin tehokäyttö.
Ihmisten ymmärtäminen (ihmissuhdeongelmien ymmärtäminen ja ratkaisu, empaattisuus, alaisten tukeminen, lähestyttävyys ja erilaisuuden hyväksyminen) Avoin verkkovuorovaikutus (yhteisöissä), keskustelupalstat > kriittisyys, avoimuus, some strategia.
Alaisten kehittymisen ja kasvun edistäminen (edistäminen, valmentaminen, tiedon jakaminen, innostaminen, palkitseminen, osallistaminen, työn mielekkyyden edistäminen) Sisäinen viestintä ja intranet on organisoitu (voidaan hyödyntää yhteisöllistä mediaa). Avoin ja vuorovaikutteinen ketterä tapa työskennellä. Some-työkalut käytössä henkilöstön perehdytyksessä ja koulutuksessa.
Sosiaalinen joustavuus (toimintatavan muuttaminen tarvittaessa, kyky vastaanottaa palautetta, joustavuus, yhteistyökykyisyys, kuunteleminen,, ennakkoluulottomuus, yhteisymmärrys päätöksenteossa) Some verkkoidentiteetti, verkkoläsnäolo ja –elämä. Ketterä sosiaalisen median johtamisen suunnitelma. Verkkokokousjärjestelmät
Luova joustavuus (kokonaisnäkemys, luovat näkökulmat, ennakointi, ongelmanratkaisu, nopea oppiminen, aktiivinen toiminnan kehittäminen) Innovatiivisuutta edistävien palveluiden ja tilojen käyttäminen sosiaalisessa mediassa. Avoin   ja läpinäkyvä yhteissuunnittelu. Joukkovoiman miettiminen.
Yleisesti johtajana (arvostus, aikaansaavuus, menestys) Verkkoläsnäolo. Tiedon johtaminen, tietovirtojen seuranta sosiaalisen median työkalujen avulla.

 

Sosiaalisen median työkaluja johtajalle

Opinnäyteyöni on työkalupakki nuorisotyön tai järjestöalan johtajalle ja soveltuvasti hankkeen päällikölle. Konkreettinen yhteisöllisen median työkalujen esittely sisältää opinnäytetyössäni muun muassa työn yhteisen suunnittelun ja tekemisen alustoja sekä palveluita, viestinnän ja markkinoinnin yhteisöllisiä työkaluja ja nuorisotyön tiedon johtamisen mahdollisuuksia (Timonen 2012, 64–75).

Avoimen johtajuuden ajatusta peilaten lähden liikkeelle yhteisöllisen arkityön mahdollistamisesta. Menestyvässä organisaatiossa on sukupolvien välistä oppimista ja tiedon jakamista. Yhteisöllisessä tiedon tuottamisessa ja kokemusten jakamisessa sosiaalisen median työkalut voi ottaa hyötykäyttöön. Googlen maksuttomat työkalut (drive.google.com) toimivat niin valmiin aineiston jakelukanavana kuin yhteisöllisesti itse tuotettavan sisällön luontipaikkana (Timonen 2012, 65–66, 93). Minulla on kokemusta työskentelystä hankkeissa, jossa eri puolilla maatamme olevien työntekijöiden keskeinen “työpaikka” on drive.google.com -kansiot ja dokumentit. Jokaiselle osallistujalle on myönnetty muokkausoikeudet hankkeen kansioihin ja dokumentteihin. Jokaisella on siis oikeus ja velvollisuus tuottaa sisältöä yhteisesti sovittuihin dokumentteihin. Tämän yhteisölliset työkalut -oppitunnin jälkeen voidaan edetä viestinnän johtamiseen.

Viestinnässä ja markkinoinnissa on sosiaalista mediaa käytetty hyödyksi jo vuosia. Sosiaalista mediaa hyödynnetään itse viestinnässä, sen seurannassa, jakelussa ja yhteydenpidossa asiakkaisiin (Timonen 2012, 66). Sosiaalinen media huomioidaan viestintäsuunnitelmassa eikä se ole erillinen vaan olennainen osa yhteisön viestinnän suunnittelua. Suunnitelmassa sovitaan käytettävät sosiaalisen median palvelut, mitä niiden välityksellä viestitään, mille kohderyhmille, kuka tai ketkä ovat viestijöinä. (Timonen 2012, 68).

Opinnäytetyöstäni nostan tässä vielä esille nuorisotyön tiedon johtamisen. Siinä voi hyödyntää sosiaalisen median mahdollisuuksia tehokkaasti edellyttäen, että tehtäviä on vastuutettu organisaatiossa. Tiedon johtamisella tarkoitan organisaatiossa kehitettävää, sinne tulevaa sekä organisaation työssä apuna käytettävän tiedon organisoimisen johtamista, siis tiedon välittymistä nuorisotyössä. (Timonen 2012, 70–71). Organisaation eli järjestön, kunnan nuorisotyön tai hankkeen tiedon johtaminen sisältää siis tiedon hallintaa, nykytilan analyysi-tietoa, tietovirtojen seurantaa sekä tulevaisuuden ennakointitiedon organisointia. Seuraavassa kuviossa olen hahmottanut niitä sosiaalisen median työkaluja, joita voi tiedon johtamisen eri osa-alueilla työssään hyödyntää (KUVIO 3).

Some3

KUVIO 3. Kunnan nuorisotyön tiedon johtamisen mahdollisuudet -kuvaus. Sisältö ja pohdinta Päivi Timonen 2011. Graafinen ulkoasu: Marita Haukemaa 2012.

Koulutusta kaivataan

Tulevaisuuden haasteena ilmeni opinnäytetyössäni sosiaalisen median taitojen ja osaamisen kehittämisen tarve. Työympäristö on erilainen kuin ennen, sosiaalinen media muuttuu nopeasti ja työkalut vaihtuvat. Yhteisölliset työtavat ja välineet on tunnettava, jotta niitä voi käyttää sosiaalisen median johtamisessa apuna ja että ne voi integroida oman organisaation johtamisen osaksi. Haasteita johtamiseen ja sosiaaliseen mediaan liittyen siis on. Kannattaa edetä pienestä kohden kokonaissuunnitelmaa. Kunkin organisaation on hyvä tuottaa itselleen sosiaalisen median johtamisen prosessikaavio ja konkreettinen suunnitelma johtamisen tueksi. Lopuksi nostan vielä tulevaisuuden haasteena mediaintegraation huomioimisen organisaation sosiaalisen median suunnitelmissa. Luukkonen siis kuvaa kahdeksasta mediaelementistä koostuvaa multimediailmaisua mediaintegraationa. Nämä kahdeksan mediaelementtiä ovat teksti, audio (ääni), valokuva, grafiikka, video, animaatio, tietokantahaku ja online interaktio eli vuorovaikutteisuus. (Luukkonen 2011, 256–259). Näihin mediaelementteihin liittyvää osaamista tarvitaan työelämässä. Sosiaalisen median työkalupakissa on maksuttomia ohjelmia, palveluita tai alustoja, joiden avulla voidaan tuottaa näitä mediaelementtejä. (Timonen 2012, 95–97).

Opinnäytetyöni on maassamme ensimmäinen avaus tähän aiheeseen ja nuorisotyön johtamisen toimintaympäristön muutoksen esille tuomiseen. Opinnäytetyöni oli osa Humakin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI) ja työn tilaajana oli järjestö- ja nuorisotyön yksikkö. Opinnäytetyön yksi loppupäätelmä oli koulutuksen tarve. Koulutusta kaivattiin niin sosiaalisen median johtamisen organisointiin kuin johtamisen apuna käytettävien yhteisöllisten työkalujen tietotaidon lisäämiseen. Opinnäytetyössäni esille tulleita sisältöjä tullaan ottamaan käyttöön, pohtimaan ja kehittämään tulevassa Humakin täydennyskoulutuksessa, joka tiettävästi alkaa keväällä 2014.

Opiskeluaika oli innovatiivista, hektistä ja se pysäytti pohtimaan omaa osaamista. Yhteisöpedagogi YAMK tutkinnosta saamani yksi oppi on kokonaisvaltaisempi suhtautuminen kehittämistyöhön. Minuun teki lähtemättömän vaikutuksen Pirkko Anttilan ajattelu sekä julkaisut Realistinen evaluaatio ja tuloksellinen kehittämistyö (2007) ja Tutkiva toiminta (2006). Työelämän kehittämisen taitoni sai näistä konkreettista rohkaisua.

Päivi Timonen 6.5.2013

Opinnäytetyöni “Johda ja hyödynnä sosiaalista mediaa – työkalupakki kunnan nuorisotyön johtamiseen” (Timonen, Päivi 2012) on julkaistuna:

http://issuu.com/paiviti/docs/paivitimonen_yamkopinnayte2012_some_johtaminen_nso

http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/44402/PaeiviTimonen_YAMKopinnayte2012_some_johtaminen_nsotyo.pdf?sequence=1

Prezi-esitys aiheesta:

http://prezi.com/au-tcebq3znw/kunnan-nuorisotyon-johtaminen-ja-sosiaalinen-media/

Lähteet

Anttila, Pirkko 2007. Realistinen evaluaatio ja tuloksellinen kehittämistyö. Hamina: Akatiimi.

Anttila, Pirkko 2006. Tutkiva toiminta ja ilmaisu, teos, tekeminen. Hamina: Akatiimi.

Demos Helsinki: Mokka, Roope & Neuvonen, Aleksi & Riala, Maria & Vassinen, Simo & Alanen, Olli & Kaskinen, Tuuli & Åman Pirkka 2009. Työ ei ole vain työtä. Hyvän Työn Manifesti 2009. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö.

Fountain Park Oy 2011. Kumppanuusjohtaminen. Power Point –esitys 20.1.2011. (Viitattu 20.1.2012.)

Isokangas, Antti & Kankkunen, Petteri 2011. Suora Yhteys. Näin sosiaalinen media muuttaa yritykset. EVA (Elinkeinoelämän valtuuskunta). Helsinki: Taloustieto Oy.

Li, Charlene 2010. Open Leadership. How Social Technology Can Transform The Way You Lead. USA: Jossey-Bass.

Luukka, Katri 2011a. Managers’ Experiences of the Use of the Social Media as Part of Their Leadership: Towards to the Social Media Leadership Theory. MBA. University of Wales.

Luukka, Katri 2011c. Sosiaalinen media (some) johtamisvälineenä. http://www.slideshare.net/KatriLuukka/kati-some-johtamisessa-05. (Viitattu 24.3.2012.)

Luukkonen, Jussi 2011. Digitaalinen viestintä. Teoksessa Juholin, Elisa 2011. communicare! Viestintä strategiasta käytäntöön C!. 6. Uudistettu painos. Helsinki: Infor Oy, 252–273.

Nivala, Veijo 2011. Kehittävä johtajuus. Teoksessa Juuti, Pauli (toim.) 2011. Työyhteisön kehittäminen ja johtaminen. Vantaa: JTO Johtamistaidon Opisto, 167–181.

Nuorisolaki 2006/2010 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060072?search[type]=pika&search[pika]=nuorisolaki. (Viitattu 30.11.2010 ja 15.3.2012.)

Otala, Leenamaija 2011. Vankkaa osaamista ja ketterää oppimista. Työelämän osaamiseen ja oppimiseen liittyviä haasteita. Helsinki: CICERO Learning Network, HENRY ja Työsuojelurahasto.

Salojärvi, Sari 2010. Suomalaisen johtamisen voimavarat – mitä johtajuusarvioinnit kertovat? Teoksessa Juuti, Pauli (toim.) 2010. Johtaminen voimavarana – Muutoksesta menestykseen. Vantaa: JTO Johtamistaidon Opisto, 95–109.

Sanastokeskus TSK ry. 2010. Sosiaalisen median sanasto. Http://www.tsk.fi/tiedostot/pdf/Sosiaalisen_median_sanasto. (Viitattu 7.11.2010.)

Takanen, Terhi & Petrow, Seija 2010. Kohtaamisten voima. Tarina yhdessäluovasta uudistumisesta. Helsinki: Sitra.

Taloudellinen tiedotustoimisto 2010. Nuoret ja johtaminen -tutkimus keräsi kiinnostuneita aamiaisseminaariin. http://www.opetin.fi/ajankohtaista/3-tiedotteet/396-nuoret-ja-johtaminen-tutkimus-keraesi-kiinnostuneita-aamiaisseminaariin-.html. (Viitattu 29.3.2012.)

Tienari, Janne & Piekkari, Rebekka 2011. Z ja epäjohtaminen. Helsinki: Talentum.

Timonen, Päivi 2011. Sosiaalisen median hyödyntäminen nuorisotyön ulkoisessa viestinnässä. Teoksessa Merikivi, Jani & Timonen, Päivi & Tuuttila, Leena (toim.) 2011. Sähköä Ilmassa. Näkökulmia verkkoperustaiseen nuorisotyöhön. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak), Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus, 151–158.

Timonen, Päivi 2012. Johda ja hyödynnä sosiaalista mediaa – työkalupakki kunnan nuorisotyön johtamiseen. Helsinki: Humak. http://issuu.com/paiviti/docs/paivitimonen_yamkopinnayte2012_some_johtaminen_nso ja https://publications.theseus.fi/handle/10024/44402

Tuppurainen, Simo & Nuorisotutkimusseura & Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta 2009. Muistio nuorten työelämäasenteista ja -arvoista sekä toimenpiteistä nuorten työllisyyden edistämiseksi. Helsinki: Nuorisotutkimusseura / Nuorisotutkimusverkosto.

Vesterinen, Pirkko-Liisa & Suutarinen, Marjaana (toim.) 2011. Y-sukupolvi työ(elämä)ssä. Helsinki: JTO.

Viljakainen, Pekka A & Yhteistyössä Mark Mueller-Eberstein ja kansainvälinen asiantuntijatiimi. 2011. No Fear. Johtaja kohtaa digicowboyt. Helsinki: WSOYpro.

 

[1] Lainaukset: Timonen, Päivi & KUUMA-kuntien nuorisotyön viranhaltijat 2012b. Kehittämistyöpaja 6.2.2012, N=6. Julkaisematon äänimuistio. Nurmijärvi: Humak.

Kompetenssit, kriittinen digitaalinen mediakasvatus ja verkkonuorisotyö

Peliteollisuuden ja Googlen työpaikat ovat nuorten aikuisten keskuudessa haluttuja. Mitä taitoja tulevaisuudessa työntekijät tarvitsevat? Mitä valtiovallan Työelämän kehittämisstrategia 2020 ennakoi? Kohtaavatko yksilön osaaminen ja työssä osaamisen tarpeet toisensa? Miten on huomioitu nuorille suunnattujen verkkopalveluiden mobiilitekniikka, koska mobiili- ja älypuhelinsovellusten käyttö on lisääntynyt voimakkaasti? Näitä kysymyksiä pohditaan ja vastauksia niihin haetaan eri instansseissa. Kuinka osaisimme ennakoida oikeaan suuntaan ja tarjota nuorille ja ammattilaisille monipuoliset kehittymismahdollisuudet. Työtä tehdään verkossa viiveellä ja reaaliaikaisesti. Nuorisotyön yksi toimintaympäristö ovat internet ja sosiaalinen media. Työmuotoa kutsutaan esimerkiksi verkkonuorisotyöksi. Verkkotyö vaatii monimediaosaamista.

Tulevaisuuden taidot

Tulevaisuuden työssä tarvittavia taitoja on tuonut esille esimerkiksi Institute for the Future (2011, 8–12), jonka mukaan tulevaisuuden taitoja ovat: “sense-making, social intelligence, novel & adaptive thinking, cross-cultural competency, computational thinking, new-media litteracy, transdiciplinarity, design mindset, cognitive load management ja virtual collaboration” (vapaasti käännettynä: järkeväksi tekeminen, sosiaalinen älykkyys, uutta luova ja mukautuva ajattelu, kulttuurien rajat ylittyvä kompetenssi, tietokoneenomainen ajattelu, uuden median lukutaito, kyky hallita useiden tieteenalojen käsitteitä, päämäärätietoinen ajattelutapa, kognitiivinen kuormituksen hallinta ja virtuaalinen yhteistyö).

Kenen vastuulla osaamisen syventäminen on? Työministeriö tuo esille osaavan työvoiman tarvetta  2012 julkaistussa Työelämän kehittämisstrategia 2020:ssa. Strategian tavoitteena on, että “oppiminen työpaikoilla lisääntyy ja oppimistaso nousee ja vastaa työelämän tarpeita” (2012, 21). Euroopan unionin nuorisostrategian (2010–18), Nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön (2009) keskeisiä painopistealueita ovat “luodaan kaikille nuorille enemmän ja yhtäläisiä mahdollisuuksia koulutuksessa ja työmarkkinoilla ja edistetään kaikkien nuorten aktiivista kansalaisuutta, sosiaalista osallisuutta ja solidaarisuutta”.

Ammattikorkeakoulututkintojen “kompetenssit ovat laajoja osaamiskokonaisuuksia, jotka kuvaavat pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä” (ARENEn suosituskompetenssit). “Kompetensseilla tarkoitetaan todennettua kykyä käyttää tietoja, taitoja ja henkilökohtaisia, sosiaalisia ja/tai menetelmällisiä valmiuksia työ- tai opiskelutilanteissa sekä ammatillisessa ja/tai henkilökohtaisessa kehittymisessä” (Humak 2013, 3). Humanistisen ja kasvatusalan (2012), kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelman yhteisöpedagogi-tutkinnon (amk) keskeisiä kompetensseja ovat: yhteisöllinen-, pedagoginen-, yhteiskunnallinen- ja kehittämisosaaminen.

Elinikäisen oppimisen keskeisiä avaintaitoja ovat “viestintä äidinkielellä ja vierailla kielillä, matemaattinen osaaminen ja perusosaaminen luonnontieteiden ja tekniikan aloilla, digitaaliset taidot, oppimistaidot, sosiaalisuuteen ja kansalaisuuteen liittyvät taidot, aloitekyky ja yrittäjyys sekä tietoisuus kulttuurista ja kulttuurin ilmaisumuodot” (Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus 2006/962/EY). Suosituksissa nostetaan digitaaliset taidot esille yhtenä osaamisen alueena.

Mielestäni kriittinen digitaalinen mediakasvatus ja -lukutaito ovat keskeisiä osaamisalueita nuorten parissa tehtävässä verkkonuorisotyössä ja digitaalisessa työotteessa. Jussi Luukkonen tuo esille mediaelementti- ja mediaintegraatio -käsitteitä. Luukkonen kuvaa kahdeksasta mediaelementistä koostuvaa multimediailmaisua mediaintegraationa – digitaalisen median ilmaisumolekyylinä ja kahdeksana atomina. Nämä kahdeksan mediaelementtiä ovat ”teksti, audio (ääni), valokuva, grafiikka, video, animaatio, tietokantahaku ja vuorovaikutus”. (Luukkonen 2011, 256–259; Luukkonen 2013, 314–316.)

Edellä mainittuihin mediaelementteihin liittyvää osaamista tarvitaan työelämässä. Osa nuorista tekee monimediallisia tuotoksia ja elää mediamaailmassa. Verkossa tehtävässä nuorisotyössä käytetään entistä enemmän edellä mainittuja mediaelementtejä. Nuorisotyöntekijäkin tarvitsee tietoa ja taitoja käsitellä mediaelementtejä kriittisen kehittävästi. Mobiililaitteilla toimittaessa tarvitaan visuaalista ilmaisutaitoa. Kuvaan perustuvat yhteisöt, esimerkiksi Instagram ja Pinterest, kasvattavat suosiotaan.

Euroopan Yhteisöjen Komissio ilmaisee huolensa medialukutaidosta suosituksessaan Medialukutaidosta digitaalisessa ympäristössä (2009). Niin nuorilla kuin ikääntyneimmillä eurooppalaisilla saattaa olla vaikeuksia hyödyntää huipputeknistä tietoyhteiskuntaa. Medialukutaitoon tulisikin kiinnittää huomiota. “Heidän on pystyttävä käyttämään, analysoimaan ja arvioimaan kuvaa, ääntä ja tekstiä sekä hyödyntämään viestinnässään ja mediasisällön luomisessa sekä perinteisiä että uusia medioita”.

Humakissa on vuosittain toteutettu Toiminnallisen mediakasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op. Tämän tyyppisiä opintoja ovat eri alojen ammattilaiset voineet käyttää yhtenä väylänään oman ammattiosaamisensa kehittämisessä. Vuonna 2014 opinnoissa määritettiin mediakasvattajan osaamista seuraavasti:
”Medioiden sisällön tuntemus: kyky arvioida, analysoida ja tehdä myös kriittistä tulkintaa mediasisällöistä; valmius tuottaa sisältöjä medioihin.
Välineiden käyttötaito: välineiden tuntemus ja niiden käyttötaito.
Oppimisen ja kasvun edistäminen: oppimiseen ja ohjauksen liittyvä prosessitaito: toteuttamisryhmän tuntemus.
Eettinen ja  yhteisöllinen osaaminen: medioiden ja niiden käytön arvokysymysten tunnistaminen; mediakasvatuksen toteuttaminen omassa yhteisössä, organisaatiossa”. (Sirkkilä 2014.)

Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak on vuonna 2013 uudistanut Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelman opetussuunnitelman 2013-2018 (yhteisöpedagogi). Yhdeksi koko opetussuunnitelmaa läpileikkaavaksi yhteisöpedagogin toimintaympäristöjen teemaksi on nostettu sosiaalinen media ja reaaliaikainen verkkotyö. ”Opintopolun eri vaiheissa vahvistetaan ammatillista toimijuutta yhteiskunnan eri sektoreilla, kansainvälisissä ja monikulttuurisissa toimintaympäristöissä, erilaisissa yhteisöissä, sosiaalisessa mediassa ja reaaliaikaisessa verkkotyössä” (Humak 2013b, 7). Opiskelijat arvioivat omaa osaamistaan, kompetenssejaan ja tekevät opintoihinsa lukuvuosittaisen kehittymissuunnitelman (Humak 2013c).

Yhteisöpedagogin koulutus on monipuolinen ja siitä saa hyvän perustan verkkotyöhön

Verkkopalvelut ovat teknisiä ympäristöjä, joiden käytössä työvälineenä korostuu mediataitojen osaaminen ja kriittinen digitaalinen mediakasvatus. Verkkonuorisotyön ammattilaiset ympäri Suomen ovat yhteisöpedagogikoulutuksen tärkeitä yhteistyökumppaneita mahdollistaen opiskelijoille harjoittelua, opinnäytetöitä ja kehittämistehtäviä. Esittelen seuraavassa muutamia esimerkkejä miten olen Humakissa toteuttanut verkkonuorisotyön taitojen opetusta.

Vuosittain toteutettava verkko-opintokokonaisuus nuorisotyötä ja –toimintaa verkossa (10 op, Moodle verkko-oppimisympäristössä ja sosiaalisessa mediassa) sisältää useita reaaliaikaisia webinaareja. Opiskelijat antavat webinaareista hyvää palautetta: ”Yllätyin, kuinka toimivia webinaarit olivat luentoina” tai ”Verkkoluento purut olivat tosi kiva kokemus. Niitä voisi olla lisää!”

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää verkon ja sosiaalisen median toimintaympäristönä nuoriso-, järjestö- ja kansalaistoiminnassa; tuntee toimintaympäristön eettiset periaatteet ja käytännöt; osaa soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja toimintaympäristössä; ymmärtää verkkoperustaisen nuorisotyön menetelmänä nuorten ohjaamisessa; hallitsee verkkoperustaisen nuorisotyön perustaitoja; osaa hahmottaa verkkoperustaisen nuorisotyön ja –toiminnan merkityksen omalla ammattialallaan ja ymmärtää sosiaalisen median mahdollisuudet viestinnän välineenä. (Timonen 2013a.) Tavoitteena on siis lisätä opiskelijoiden valmiuksia verkkotyöhön.

AC webinaari 1
Kuvakaappaus parichatin opettamistilanteesta 11.2.14 (Humak/Adobe Connect).

 

 

 

Toteutan reaaliaikaiset webinaarit verkkoluento-ohjelmalla (Adobe Connect eli AC), johon olen suunnitellut kahden tunnin kestoisen reaaliaikaisen pedagogisen oppimisprosessin ja sen toteutuksen AC työskentelytila-välilehtiä (layouts) ja toimintoja (Breakouts) hyödyntäen. Luennon sisältö voi olla aktivoivaa oppimista, jolloin asiasisältöä pureskellaan pienryhmissä, koko ryhmä yhdessä tai lehtorivetoisesti. Verkko-oppimistilanne voi olla oppimistehtävien purkua vertaisoppimisryhmittäin, verkkonuorisotyön asiantuntijan vierailuluento (Verke, Pelastakaa Lapset, Koordinaatti) tai tuoreimpana reaaliaikaisen chat-palvelun harjoittelua reaaliaikaisesti (Koordinaatti) webinaarissa.

Esimerkiksi helmikuussa 2014 ja 2015 toteutetuissa webinaarissa eli reaaliaikaisessa oppimistilanteessa opetettiin Nuortenelämä.fi –chatin toiminta opiskelijoille. Opiskelijat ovat eri puolilla Suomea, Päivi Timonen hostina eli päätoteuttajana Humakissa Helsingissä ja Koordinaatti asiantuntijat Jaana Fedotoff, Mika Pietilä ja Maria Siivonen Oulussa. Nuortenelämä-chat –palvelu avattiin AC verkkoluento-ohjelmassa tietokoneen näytön jakamisen avulla näkyväksi kaikille osallistujille. Jokainen osallistuja kirjautui chattiin ohjeiden mukaisesti tietokoneellaan avaten AC:n rinnalle toisen selainikkunan. Adobe Connect -selainikkunan välityksellä näimme mitä chatissä tapahtui ja kukin omalla koneellaan harjoitteli ryhmächatkeskustelua tai parichattia reaaliaikaisesti. Olin positiivisesti yllättynyt toteutuksen erinomaisesta sujuvuudesta.

AC Webinaari 2
Kuvakaappaus teemakeskustelun ja ryhmächatin oppimistilanteesta 11.2.14 (Humak/Adobe Connect).

 

 

 

Työelämän seminaareista vuorovaikutteisia reaaliaikaisten webinaarien avulla

Mielestäni reaaliaikaista opetustekniikkaa hyödynnetään työelämässä ja oppilaitoksissa liian vähän. Esittelin kokemuksiani verkkonuorisotyön- ja mediakasvatuksen opetuksestani 2.12.13 Verken järjestämässä koulutuksessa Jyväskylässä. Kuvasin esitelmässäni reaaliaikaisen verkkoluennon prosessia. (Timonen 2013b.)

Webinaareja toteutetaan eri tavoin. Yksi yleinen tapa on reaaliaikainen verkkolähetys streamattuna Bambuserin kautta ja toteutettuna Wirecast-verkkojulkaisuohjelmalla. Tällöin olemme vielä tilanteessa, jossa streamauksen välityksellä seurataan perinteistä seminaaria ja mahdollistetaan tallenne jälkiseurantaan (esimerkiksi tallenteet Verke.org 2014).

Reaaliaikaisen verkkoluennon (esim. AC) avulla voitaisiin työelämän seminaareista tehdä vuorovaikutteisia, osallistujat voivat osallistua etänä, jokainen osallistuja on vuorovaikutuksessa toistensa kanssa (jaetut työskentelytilat). Ero näissä on oppijan kannalta oleellinen. Reaaliaikainen seminaari tapahtuu ainoastaan verkossa, jolloin kaikki osallistujat ovat tasa-arvoisia. Oppimisprosessi on suunniteltu verkossa toteutettavaksi, jolloin verkkotyön taitoja opitaan aidossa ympäristössä. Tallennus ja jälkikäteen uusintaminen on mahdollista.

Toin kirjoituksessani yllä esille joitain mietteitä osaamisesta; tiedoista, taidoista ja kompetensseista kytkien niitä mediakasvatukseen ja verkkonuorisotyön opetukseen sivuten samalla ammatissa tarvittavaa osaamista ja osaamisen kehittämistä. Viimeaikaisessa keskustelussa on tuotu esille tieto- ja viestintäteknisten taitojen puutteita niin nuorilla kuin aikuisväestöllä. Sosiaalista mediaa käytetään koko ajan enemmän ensisijaisesti älypuhelimiin suunniteltujen sovellusten / applikaatioiden kautta esimerkiksi Instagram, Kick ja WhatsApp -sovellukset. Verkossa kiusataan, käyttäydytään rasistisesti, pelataan väkivaltaisia pelejä, K18-ikärajaa ei huomioida eli haasteita riittää. Miten nuorisotyö vastaa niihin, entä koulutus?

Sosiaalinen media on läsnä arjessamme monin tavoin ja se on itselleni opetus- ja kehittämistyötä Humakin TKI-keskus Ilkassa Helsingissä. Ylemmän amk:n opinnäytetyössäni (Johda ja hyödynnä sosiaalista mediaa –työkalupakki kunnan nuorisotyön johtamiseen 2012) olen tuonut esiin sen, että sosiaalisen median työkalupakissa on maksuttomia ohjelmia, palveluita tai alustoja, joiden avulla voidaan harjoitella mediaelementtien tuottamista (Timonen 2012, 95–97).

Lopuksi haastan sinut pohtimaan omien taitojesi kehittymistä. Miten hoidat oman ammatillisen osaamisesi nyt ja tulevaisuudessa tarvittavien taitojen tasolle? Opiskelen viulunsoittoa ohjatusti vajaan tunnin ajan viikoittain. Miksen samalla tavalla voisi organisaatio X:ssä opiskella digitaalisen monimediatuotannon teknisiä taitoja, sosiaalista mediaa ja mobiiliohjelmistojen käyttöä?

Itseopiskelun tueksi: Yhteisölliset työkalut ja sosiaalinen media linkkejä 2015 http://bit.ly/16KS2xS.
Perustuu Verke.org-artikkeliin, 17.2.14 / Päivi Timonen, päivitetty 10.2.2015

Kommenttikenttä on avoimena keskustelulle  – ota vastaan kutsu…

Lähteet:
Arene Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto 2010. Suositus tutkintojen kansallisen viitekehyksen (NQF) ja tutkintojen yhteisten kompetenssien soveltamisesta ammattikorkeakouluissa. ARENEn-suosituskompetenssit.pdf -tiedosto.
Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus 2006/962/E 2006, elinikäisen oppimisen avaintaidoista (EUVL L 394, 30.12.2006). Elinikäisen oppimisen avaintaidot. http://europa.eu/legislation_summaries/education_training_youth/lifelong_learning/c11090_fi.htm.
Euroopan unionin nuorisostrategia 2010–18. http://ec.europa.eu/youth/documents/eu_youth_report_communication/eu_youth_report_2012_communication_fi.pdf.
Euroopan unionin virallinen lehti 2009. Päätöslauselma nuorisoalan uudistetuista yhteistyöpuitteista 2010–2018. http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:C:2009:311:0001:0001:FI:PDF.
Euroopan Yhteisöjen Komissio 2009. Suositus medialukutaidosta digitaalisessa ympäristössä: kohti kilpailukykyisempää audiovisuaali- ja sisältöteollisuutta ja osallistavampaa osaamisyhteiskuntaa. Bryssel 20.8.2009. K(2009) 6464 lopullinen.
Humak 2013a. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Humanistisessa ammattikorkeakoulussa –opiskelijan ohjeistus, päivitetty 2013. Humanistinen ammattikorkeakoulu.
https://pro.humak.fi/humakpro/humak/481688/Opiskelijan-AHOT-ohjeistus.pdf
Humak 2013b. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma opetussuunnitelma 2013–2018. Humanistinen ammattikorkeakoulu.
Humak 2013c. Oman osaamisen arviointi ja kehittymissuunnitelma lv. 2013-2014 yhteisöpedagogikoulutus (yhteisöpedagogi amk). Humanistinen ammattikorkeakoulu.
Humanistinen ja kasvatusala/kansalaistoiminnan ja nuorisotyön kompetenssien valmisteluryhmä 2012. Koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit 10/2012. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma yhteisöpedagogi (amk) tutkinnon opetussuunnitelmien osaamisperusta.
Institute for the Future for the University of Phoenix Research Institute 2011. Future Working Skills 2020. http://www.iftf.org/our-work/global-landscape/work/future-work-skills-2020/.
Luukkonen, Jussi 2013. Digitaalinen viestintä. Teoksessa Juholin, Elisa 2013. Communicare! Kasva viestinnän ammattilaiseksi. Helsinki: MIF, 308–334.
Luukkonen, Jussi 2011. Digitaalinen viestintä. Teoksessa Juholin, Elisa 2011. communicare! Viestintä strategiasta käytäntöön C!. 6. Uudistettu painos. Helsinki: Infor Oy, 252–273.
Sirkkilä, Hannu 2014. Mediakasvattajan osaamisen tunnistaminen. Humak /Toiminnallisen mediakasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op. Humanistinen ammattikorkeakoulu.
Timonen, Päivi 2014. Yhteisölliset työkalut ja sosiaalinen media linkkejä 2014 (2015). Humak. http://bit.ly/16KS2xS.
Timonen, Päivi 2013a. Nuorisotyötä ja -toimintaa verkossa opintojaksokuvaus lv 2013-14. Humanistinen ammattikorkeakoulu.
Timonen, Päivi 2013b. Kokemuksia verkkonuorisotyön ja mediakasvatuksen opetuksestani Humakissa, reaaliaikainen verkkoluento –prosessikuvaus. Humanistinen ammattikorkeakoulu. http://www.slideshare.net/timoska/jkl-pt-humak021213-28920968. Verken järjestämässä koulutuksessa verkkonuorisotyön opettajille 2.12.13 http://www.verke.org/ajankohtaista/oppilaitoskoulutus.
Timonen, Päivi 2012. Johda ja hyödynnä sosiaalista mediaa – työkalupakki kunnan nuorisotyön johtamiseen. Helsinki: Humanistinen ammattikorkeakoulu. http://issuu.com/paiviti/docs/paivitimonen_yamkopinnayte2012_some_johtaminen_nso  ja https://publications.theseus.fi/handle/10024/44402.
Työministeriö 2012. Työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2020. http://www.tem.fi/files/33077/tyoelaman_kehittmisstrategia_final.pdf.
Verke 2014. Verke.org > materiaalit > video http://www.verke.org/materiaalit/tiedostomuoto/video.