Toimiva webinaari -julkaisun painotuote ilmestyy maaliskuussa 2018. Kirjoittanut Päivi Timonen.
Katso digijulkaisua:
Teos keskittyy reaaliaikaisten webinaarien hyödyntämiseen oppimisessa ja kokouksissa sekä seminaareissa. Kirjasta saa tietoa ja käytännön vinkkejä erilaisista webinaareista ja niiden menetelmistä. Tapauskuvauksista nähdään, kuinka webinaari on yksi oppimisympäristö muiden joukossa.
Webinaari on reaaliaikainen, välitön verkko-oppimistilanne, -seminaari tai -kokous. Webinaareissa käytetään erilaisia teknisiä ympäristöjä.
Niiden ominaisuuksiin kuuluvat muun muassa videokuva, ääni,
kirjoittaminen, näytön jakaminen sekä pienryhmiin ja puheenvuoron pyytämiseen liittyvät toiminnot. Osallistujat ottavat yhteyden webinaariin internetin välityksellä tietokoneeltaan tai mobiililaitteeltaan.
Yhteisöllinen pedagogiikka ja aktiivisuuteen pyrkivä reaaliaikainen opetus eivät vielä ole vakiinnuttaneet asemaansa oppimisessa. Samoin on kokousten ja seminaarien laita. Tämä julkaisu pyrkii rohkaisemaan digiajan valmentajia, opettajia ja opiskelijoita sekä seminaarien ja kokousten vastuutahoja monipuolistamaan käytäntöjään.
Digikyvykkäälle osallistujalle on tarjottava enemmän kuin seuraajan rooli.”
Kiitos Suomen tietokirjailijat ry:lle luovan kirjoittamisen apurahasta 2017 / Päivi Timonen.
Youth Work eLearning Partnership (YWeLP) -project
There was an intensive project meeting in Helsinki 19.-23.2.2018. YWeLP partners are from Estonia, Ireland, Finland, Northern Ireland and Australia. They are collaborating with each other and with the youth work sector in each country to develop and deliver the project. Humak UAS is the Finnish partner of this project.
The thematic modules of project have been chosen to align with Erasmus + priorities in the field of youth and address continuing practice development (CPD) needs that resonate across European and global youth work contexts.
YWeLP thematic modules are:
1. Ethical and Professional Youth Work. [Codes of Ethics, Human Rights, professional association, reflective practice and supervision]
2. Youth work in the Digital World [ICT in youth work, online and virtual youth work)
3. Youth work in Contested and Diverse Spaces [multi-cultural and cross community youth work]
4. Communicating Youth Work – [writing for the profession, outcomes, evidence and impact, practitioner & collaborative. research]
5.Youth Participation [Promoting participation and valuing informal and non-formal education in youth work]
Helsinki meeting focused partly on digital youth work
YWeLP project had its second workflow week in Helsinki during February. One aim was to get perspective of the Digital Youth Work done in Finland. One content was to get to know different technics which has to do with Micro Learning Units. These Units will be created during the projects 5 items.
We had H5P training with Mateena Laakso. Over here below are her presentation of the H5P.
Digital Youth Work: Save the Children at Reaktori
Suunnittelimme Carpe Diem -tiimiperustaisen oppimisen suunnittelun menetelmällä osaa Humakin yhteisöpedagogitutkinnon uudesta opetussuunnitelmasta 2018-2024. Järjestimme 15.-16.2.2018 Helsingissä Carpe Diem työpajan, johon osallistui pedagogista henkilökuntaa, työelämän kumppaneita ja opiskelijoita. Yhteensä osallistujia oli vajaa neljäkymmentä.
Työpajan Carpe Diem-vetäjänä toimivat Päivi Timonen ja Tarja Nyman. Opetussuunnitelman sisällön pedagogisesta suuntaamisesta vastasivat Tarja Nyman ja Annikki Kluukeri. Yhteisöpedagogitutkinnon koulutussuunnittelija Virpi Ruuska vastasi tiedottamisesta ja etukäteisorganisoinnista Carpe Diem -työpajaan osallistuvalle henkilökunnalle, työelämän asiantuntijoille ja opiskelijoille.
Oppimisen muotoilun Capre Diem -menetelmän kehittäjä on Gilly Salmon. https://www.gillysalmon.com/carpe-diem.html. Hän on julkaissut verkkosivuillaan käsikirjan Carpe Diem -suunnittelusta.
Kuvat: Päivi Timonen
Noudatimme Carpe Diem -käsikirjaa soveltaen. Humakin yhteisöpedagogitutkinnossa oli Carpe Diemissä tavoitteena suunnitella 30-40 opintopisteen laajuisia opintokokonaisuuksia. Tavoitteena oli myös suunnitella kokonaisuudet toimiviksi eri oppimisympäristöissä. Pääsimme tässä työssä hyvin alkuun.
Videokooste Carpe Diem työskentelystä: Kokemuksia ja ajatuksia ‘Carpe Diem’ -menetelmästä
Haastattelu, kuvaus ja editointi: Kari Keuru, Music: AudioBlocks – live the moment
Pidimme kaksituntisen Carpe Diem -perehdyttämiswebinaarin noin kaksi viikkoa ennen työpajaa. Perehdytysaineisto toteutettiin padletillä. Webinaari taasen toteutettiin Collaboratella.
Kukin opintokokonaisuuden suunnitteluryhmä työstää kokonaisuutta eteenpäin sovitun aikataulun mukaisesti.
Opintokokonaisuudet toteutetaan Humakin digioppimisympäristö Moodleroomsissa. Jonne on luotu kullekin opintokokonaisuudelle oma alue.
Teksti: Päivi Timonen, 2018
Kohti Digikampusta -julkaisussa (toim. Määttä, Pohjanmäki & Timonen) kuvaan artikkelissani Digikampus ja oppiminen verkkoypäristöissä (s. 31-45) Humakin digipedagogista tavoitetilaa eli yhteisöllistä verkko-oppimista. Alla olevassa kuvassa avaan oppimista edistävän ja joustavan digitaalisen oppimisympäristön neljää eri dimensiota (s. 34-38).
Artikkeli löytyy julkaisusta: http://www.humak.fi/julkaisut/kohti-digikampusta/
Jukka Määttä, Titta Pohjanmäki & Päivi Timonen (toim.) Kohti Digikampusta. Humanistinen ammattikorkeakoulu, julkaisuja 22, Helsinki 2016. ISBN 978-952-456-242-3, ISSN 2343-0664
Löydät Kohti digikampusta -kirjan Juvenes Printin verkkokaupasta ja voit tilata sieltä print on demand –version osoitteessa: https://verkkokauppa.juvenes.fi/kategoria/821/humak-humanistinen-ammattikorkeakoulu tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen viestinta@humak.fi ja kerromme maksuyhteystietomme.
Kirjan hinta on 39 euroa/kpl.
Voit tilata kaikista uusista julkaisuistamme painetun version. Verkkokaupastamme voit ostaa myös vanhoja julkaisujamme, joiden ensimmäiset painokset on loppu ja joista saamme kyselyjä.
Humakissa suunnitellaan parhaillaan DistanssiMOOC-hankkeessa Digitaalisen nuorisotyön perusteet cMOOCeja yhdessä Metropolia amk:n, Verken ja Koordinaatin kanssa. cMOOCit toteutuvat on kevään 2016 aikana.
Carpe Diem: yhteisöllisen verkko-oppimisen suunnittelumalli, kehittäjänä Gilly Salmon
Carpe Diem suunnittelun eteneminen koostuu kuudesta vaiheesta, jotka ovat
Jussi Linkola kirjoitti blogissaan DistanssiMOOC-hankkeessa vetämästäni Carpe Diem –menetelmästä:
1. päivä http://jml.kapsi.fi/jussi/2015/11/02/verkkokurssin-suunnittelua-carpe-diem-menetelmalla/#more-3053
2. päivän kokemuksia: http://jml.kapsi.fi/jussi/2015/11/03/carpe-diem-suunnittelun-2-paiva/
MOOCeista ja verkko-oppimisesta ..
DistanssiMOOC http://humak.mrooms.net (valmisteilla parhaillaan)
Humakin opetusteknologiaopas: http://verkossa.humak.fi/opetusteknologiaopas-ja-verkkopedagogiikkaa-2015/
Pilven pedagogisia mahdollisuuksia, Päivi Timosen artikkeli AMK-journalissa 2/2015 http://verkossa.humak.fi/93/
UASJournalin uusin numero 2/2015 ilmestynyt
Uusin numero 2/2015 teemana ”Pedagogiset ratkaisut, uudistuva opettajuus ja pedagogiikka” (teematoimittajina Liisa Timonen, Eija Mattila ja Erja Turunen) on juuri julkaistu (19.5.2015).
http://www.uasjournal.fi/index.php/uasj/issue/view/96/showToc
Ja mun kirjoittama artikkeli:
Päivi Timonen
”Pilven” pedagogisia mahdollisuuksia http://www.uasjournal.fi/index.php/uasj/article/view/1685/1607
Hankkeessa selvitettiin erilaisten modernien etäoppimistapojen kuten MOOCien (Massive Open Online Course) mahdollisuuksia. Selvitystyössä painottuivat MOOCien sisällöllinen, pedagoginen ja tekninen näkökulma. Tulokset ovat näkyvillä muun muassa MOOCiin menevä nuorisotyö -mikrokirjassa, Etäoppimassa-verkkojulkaisussa, Distanssin-blogissa (http://distanssi.metropolia.fi) ja nyt Studia Generaliassa (SG).
Korkeakoulu- ja innovaatiotutkimuksen päivät 2015
Avoin tiede ja avoin koulutus?
Tieteiden talo, Helsinki 27.–28.4.2015
Ote tiistain 28.4.2015 ohjelmasta
klo 14.00 –14.30 Päivi Timonen, Humak ja Jussi Linkola, Metropolia amk: MOOC nuorisoalan digitaalisen työotteen vahvistajana –kartoitus
Koko ohjelma:
http://blogs.helsinki.fi/hegompage/kip2015-2/
Olen lehtorina Humakissa usean vuoden ajan luonut, suunnitellut ja toteuttanut verkkoon oppimispolkuja. Aiheena suunnittelemassani verkko-opetuksessa on verkossa tehtävä nuorisotyö ja nuorten parissa työskentely verkossa. Ammattialan toimijat ovat tärkeä kumppani verkko-oppimisen toteutuksessa. Heidän palvelunsa verkossa ovat autenttinen harjoitteluympäristö opiskelijoille esimerkiksi nuorisotyötä- ja toimintaa verkossa (10 op) – verkko-opintojaksossa.
Verkko mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman oppimisen. Pedagogisena tavoitteenani on edistää verkko-oppimista sosiokonstruktiivisesti. Tämä tarkoittaa yksilöiden välistä vuoropuhelua ja siihen pääsemiseksi olen jakanut opiskelijat vertaisoppimisryhmiin (valmennusryhmät).
Opintojaksossa yhteisöllisyyttä lisäävät reaaliaikaiset webinaarit. Näiden avulla tavoitan opiskelijat verkkokontaktiin ja vertaisoppimisryhmän jäsenet tulevat opiskelijoille tutummiksi. Webinaareissa myös alan ammattilaiset tuovat osaamistaan opiskelijoille.
Teknisesti verkko-oppiminen tapahtuu Humakin Moodle verkko-oppimisalustalla ja sosiaalisen median ympäristöissä.
Syksyllä 2014 Distanssi – joustava etäopetus nuorisotyöntekijöiden digitaalisten taitojen vahvistajana -hankkeessa selvitimme miten MOOCit voisivat toimia nuorten parissa verkossa työtä tekevien täydennyskoulutuksessa. Hankkeessa keskityimme etäopetuksen teknisiin ja pedagogisiin toteutusvaihtoehtoihin sekä substanssiin ja ansaintalogiikkaan.
Vaikka Humakin vastuulla hankkeessa oli ennen kaikkea pedagogiseen näkökulmaan keskittyminen, niin ensimmäisenä pohdin ansaintalogiikkaa. Miten ylipäätään suomalaiseen koulutusjärjestelmään mahtuvat MOOCit (Massive Open Online Course). Meillä on avoin ammattikorkeakoulu ja avoin yliopisto, joiden kautta tutkintoon johtavien koulutusten sisältöä on avattu kaikkien saavutettavaksi. Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijalle oppiminen on tehty yhteismitalliseksi ja suhteellisen edulliseksi. Opinnoista saa todistuksen, jota voi hyödyntää tulevissa opinnoissa. Yhdysvalloissa ja Britanniassa, joissa MOOCit ovat suosiossa, opiskelijat maksavat suuria lukukausimaksuja opinnoistaan.
Ovatko MOOCit siis pelkkä markkinointikikka vai keino saada näkyvyyttä oppilaitokselle? Vai ovatko MOOCit tapa saada kansainvälisiä opiskelijoita? Entä kuka maksaa vielä virallisen opetusjärjestelmän ulkopuolella olevien MOOCien kustannukset?
Osallistuin 9.10.14 suomalaisen MOOC-ekosysteemin starttitilaisuuteen. Jarmo Viteli (UTA) ja Ari Korhonen (Aalto) avasivat MOOCien tarvetta koulutuksen laadun kehittämisellä. Myös muut keskustelijat toivat esille opetuksen kehittämisen. Rauhoittavaa, rohkaisevaa ja innostavaa.
Mitä uutta voivat avoimet MOOC-alustat teknisesti tuoda pedagogiikkaan olemassa olevien verkko-oppimisympäristöjen lisäksi? Myös tämä askarruttaa. Useat MOOCit on jo suuren opiskelijamäärän vuoksi toteutettu niin, että arviointia on automatisoitu. Humanistisen alan MOOCeissa oikean ja väärän vastauksen automatisointi on haasteellista. Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos (mooc.fi) on kytkenyt opiskelijat mukaan arviointityöhön.
Palaan pedagogiikkaan. Toiveena on yhteisöllisen oppimiskokemuksen tavoittelu mahdollisessa MOOCissa.
Lisäksi jatkan yhden peruskysymykseni pureskelua: miksen vain voisi avata nykyistä Moodlessa pitämääni verkko-opintojaksoa kaikkien käyttöön MOOCiksi?
Päivi Timonen 13.10.14 Julkaistu http://distanssi.metropolia.fi/avointa-massiivista-etaoppimista-oppimassa
Verkkopedagogi (Lehtori), Humanistinen ammattikorkeakoulu. Kirjoittaja on verkkonuorisotyön uranuurtajia ja verkko-oppimisen asiantuntija.
Verkossa on blogi, jossa keskustellaan mm. verkko-opetuksesta, verkkopedagogiikasta, verkko-oppimisesta ja verkosta nuorisotyön välineenä.
Rehtorin toimisto
Y-tunnus: 1474763-1
Ilkantie 4
00400 HELSINKI
p. 020 7621 390
(arkisin 9.00 - 15.00)
viestinta@humak.fi
