MOOCiin menevä nuorisotyö

DISTANSSI 1.8.-31.12.2014

Humak, Järjestö- ja nuorisotyöEtelä-Suomi

Metropolia Ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak ja Verke eli Verkkonuorisotyön valtakunnallinen kehittämiskeskus selvittivät avoimen etäopetuksen kehittämistä verkossa tehtävän nuorisotyön ja nuorten parissa työtätekevien osaamisen lisäämiseksi.

Hankkeessa tehtiin selvitys erilaisten modernien etäoppimistapojen kuten MOOCien (Massive Open Online Course), mahdollisuuksista ja tarjottiin toimenpide-ehdotuksia niiden hyödyntämiseksi verkkonuorisotyön koulutuksissa.

Hanke jakautui neljään osioon:

  1. SelvityMOOCiin menevä nuorisotyöstyö, jossa tavoitteena oli selvittää hankkeen verkkonuorisotyön koulutustarpeisiin sopivaa etäkoulutustapaa, sisältöä ja mahdolliset kehittämistarpeet. Selvitystyössä huomioitiin tekninen, sisällöllinen ja pedagoginen osa.
  2. Verkkopohjaisen sekä painetun julkaisun laatiminen.
  3. Yhteiskoulutuksen järjestäminen Metropolian ja Humakin opiskelijoille, jossa opiskelijat osallistuivat selvityksen ja suositusten laatimiseen.
  4. Keskustelutilaisuus hankkeen teemoista Uudenmaan ammattikorkeakoulujen ja nuorisoalan työntekijöille (10.12.2014).

Dokumentoitua materiaalia käytettiin julkaisun ja suositusten tukena.

Lataa MOOCiin menevä nuorisotyö – Joustava etäopetus digitaalisen työotteen vahvistajana -julkaisu (pdf)
http://www.humak.fi/julkaisut/moocit-tulevat-myos-humanistiselle-alalle/

Hanke sosiaalisessa mediassa:

Hanketta hallinnoi Metropolia ammattikorkeakoulu, jonka lisäksi Humakilla oli hankkeessa henkilöstöresursseja. Kolmantena kumppanina oli Verke – Verkkonuorisotyön kehittämiskeskus. Hankkeen rahoittaja: Manner-Suomen ESR-ohjelma

Kompetenssit, kriittinen digitaalinen mediakasvatus ja verkkonuorisotyö

Peliteollisuuden ja Googlen työpaikat ovat nuorten aikuisten keskuudessa haluttuja. Mitä taitoja tulevaisuudessa työntekijät tarvitsevat? Mitä valtiovallan Työelämän kehittämisstrategia 2020 ennakoi? Kohtaavatko yksilön osaaminen ja työssä osaamisen tarpeet toisensa? Miten on huomioitu nuorille suunnattujen verkkopalveluiden mobiilitekniikka, koska mobiili- ja älypuhelinsovellusten käyttö on lisääntynyt voimakkaasti? Näitä kysymyksiä pohditaan ja vastauksia niihin haetaan eri instansseissa. Kuinka osaisimme ennakoida oikeaan suuntaan ja tarjota nuorille ja ammattilaisille monipuoliset kehittymismahdollisuudet. Työtä tehdään verkossa viiveellä ja reaaliaikaisesti. Nuorisotyön yksi toimintaympäristö ovat internet ja sosiaalinen media. Työmuotoa kutsutaan esimerkiksi verkkonuorisotyöksi. Verkkotyö vaatii monimediaosaamista.

Tulevaisuuden taidot

Tulevaisuuden työssä tarvittavia taitoja on tuonut esille esimerkiksi Institute for the Future (2011, 8–12), jonka mukaan tulevaisuuden taitoja ovat: “sense-making, social intelligence, novel & adaptive thinking, cross-cultural competency, computational thinking, new-media litteracy, transdiciplinarity, design mindset, cognitive load management ja virtual collaboration” (vapaasti käännettynä: järkeväksi tekeminen, sosiaalinen älykkyys, uutta luova ja mukautuva ajattelu, kulttuurien rajat ylittyvä kompetenssi, tietokoneenomainen ajattelu, uuden median lukutaito, kyky hallita useiden tieteenalojen käsitteitä, päämäärätietoinen ajattelutapa, kognitiivinen kuormituksen hallinta ja virtuaalinen yhteistyö).

Kenen vastuulla osaamisen syventäminen on? Työministeriö tuo esille osaavan työvoiman tarvetta  2012 julkaistussa Työelämän kehittämisstrategia 2020:ssa. Strategian tavoitteena on, että “oppiminen työpaikoilla lisääntyy ja oppimistaso nousee ja vastaa työelämän tarpeita” (2012, 21). Euroopan unionin nuorisostrategian (2010–18), Nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön (2009) keskeisiä painopistealueita ovat “luodaan kaikille nuorille enemmän ja yhtäläisiä mahdollisuuksia koulutuksessa ja työmarkkinoilla ja edistetään kaikkien nuorten aktiivista kansalaisuutta, sosiaalista osallisuutta ja solidaarisuutta”.

Ammattikorkeakoulututkintojen “kompetenssit ovat laajoja osaamiskokonaisuuksia, jotka kuvaavat pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä” (ARENEn suosituskompetenssit). “Kompetensseilla tarkoitetaan todennettua kykyä käyttää tietoja, taitoja ja henkilökohtaisia, sosiaalisia ja/tai menetelmällisiä valmiuksia työ- tai opiskelutilanteissa sekä ammatillisessa ja/tai henkilökohtaisessa kehittymisessä” (Humak 2013, 3). Humanistisen ja kasvatusalan (2012), kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelman yhteisöpedagogi-tutkinnon (amk) keskeisiä kompetensseja ovat: yhteisöllinen-, pedagoginen-, yhteiskunnallinen- ja kehittämisosaaminen.

Elinikäisen oppimisen keskeisiä avaintaitoja ovat “viestintä äidinkielellä ja vierailla kielillä, matemaattinen osaaminen ja perusosaaminen luonnontieteiden ja tekniikan aloilla, digitaaliset taidot, oppimistaidot, sosiaalisuuteen ja kansalaisuuteen liittyvät taidot, aloitekyky ja yrittäjyys sekä tietoisuus kulttuurista ja kulttuurin ilmaisumuodot” (Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus 2006/962/EY). Suosituksissa nostetaan digitaaliset taidot esille yhtenä osaamisen alueena.

Mielestäni kriittinen digitaalinen mediakasvatus ja -lukutaito ovat keskeisiä osaamisalueita nuorten parissa tehtävässä verkkonuorisotyössä ja digitaalisessa työotteessa. Jussi Luukkonen tuo esille mediaelementti- ja mediaintegraatio -käsitteitä. Luukkonen kuvaa kahdeksasta mediaelementistä koostuvaa multimediailmaisua mediaintegraationa – digitaalisen median ilmaisumolekyylinä ja kahdeksana atomina. Nämä kahdeksan mediaelementtiä ovat ”teksti, audio (ääni), valokuva, grafiikka, video, animaatio, tietokantahaku ja vuorovaikutus”. (Luukkonen 2011, 256–259; Luukkonen 2013, 314–316.)

Edellä mainittuihin mediaelementteihin liittyvää osaamista tarvitaan työelämässä. Osa nuorista tekee monimediallisia tuotoksia ja elää mediamaailmassa. Verkossa tehtävässä nuorisotyössä käytetään entistä enemmän edellä mainittuja mediaelementtejä. Nuorisotyöntekijäkin tarvitsee tietoa ja taitoja käsitellä mediaelementtejä kriittisen kehittävästi. Mobiililaitteilla toimittaessa tarvitaan visuaalista ilmaisutaitoa. Kuvaan perustuvat yhteisöt, esimerkiksi Instagram ja Pinterest, kasvattavat suosiotaan.

Euroopan Yhteisöjen Komissio ilmaisee huolensa medialukutaidosta suosituksessaan Medialukutaidosta digitaalisessa ympäristössä (2009). Niin nuorilla kuin ikääntyneimmillä eurooppalaisilla saattaa olla vaikeuksia hyödyntää huipputeknistä tietoyhteiskuntaa. Medialukutaitoon tulisikin kiinnittää huomiota. “Heidän on pystyttävä käyttämään, analysoimaan ja arvioimaan kuvaa, ääntä ja tekstiä sekä hyödyntämään viestinnässään ja mediasisällön luomisessa sekä perinteisiä että uusia medioita”.

Humakissa on vuosittain toteutettu Toiminnallisen mediakasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op. Tämän tyyppisiä opintoja ovat eri alojen ammattilaiset voineet käyttää yhtenä väylänään oman ammattiosaamisensa kehittämisessä. Vuonna 2014 opinnoissa määritettiin mediakasvattajan osaamista seuraavasti:
”Medioiden sisällön tuntemus: kyky arvioida, analysoida ja tehdä myös kriittistä tulkintaa mediasisällöistä; valmius tuottaa sisältöjä medioihin.
Välineiden käyttötaito: välineiden tuntemus ja niiden käyttötaito.
Oppimisen ja kasvun edistäminen: oppimiseen ja ohjauksen liittyvä prosessitaito: toteuttamisryhmän tuntemus.
Eettinen ja  yhteisöllinen osaaminen: medioiden ja niiden käytön arvokysymysten tunnistaminen; mediakasvatuksen toteuttaminen omassa yhteisössä, organisaatiossa”. (Sirkkilä 2014.)

Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak on vuonna 2013 uudistanut Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelman opetussuunnitelman 2013-2018 (yhteisöpedagogi). Yhdeksi koko opetussuunnitelmaa läpileikkaavaksi yhteisöpedagogin toimintaympäristöjen teemaksi on nostettu sosiaalinen media ja reaaliaikainen verkkotyö. ”Opintopolun eri vaiheissa vahvistetaan ammatillista toimijuutta yhteiskunnan eri sektoreilla, kansainvälisissä ja monikulttuurisissa toimintaympäristöissä, erilaisissa yhteisöissä, sosiaalisessa mediassa ja reaaliaikaisessa verkkotyössä” (Humak 2013b, 7). Opiskelijat arvioivat omaa osaamistaan, kompetenssejaan ja tekevät opintoihinsa lukuvuosittaisen kehittymissuunnitelman (Humak 2013c).

Yhteisöpedagogin koulutus on monipuolinen ja siitä saa hyvän perustan verkkotyöhön

Verkkopalvelut ovat teknisiä ympäristöjä, joiden käytössä työvälineenä korostuu mediataitojen osaaminen ja kriittinen digitaalinen mediakasvatus. Verkkonuorisotyön ammattilaiset ympäri Suomen ovat yhteisöpedagogikoulutuksen tärkeitä yhteistyökumppaneita mahdollistaen opiskelijoille harjoittelua, opinnäytetöitä ja kehittämistehtäviä. Esittelen seuraavassa muutamia esimerkkejä miten olen Humakissa toteuttanut verkkonuorisotyön taitojen opetusta.

Vuosittain toteutettava verkko-opintokokonaisuus nuorisotyötä ja –toimintaa verkossa (10 op, Moodle verkko-oppimisympäristössä ja sosiaalisessa mediassa) sisältää useita reaaliaikaisia webinaareja. Opiskelijat antavat webinaareista hyvää palautetta: ”Yllätyin, kuinka toimivia webinaarit olivat luentoina” tai ”Verkkoluento purut olivat tosi kiva kokemus. Niitä voisi olla lisää!”

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää verkon ja sosiaalisen median toimintaympäristönä nuoriso-, järjestö- ja kansalaistoiminnassa; tuntee toimintaympäristön eettiset periaatteet ja käytännöt; osaa soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja toimintaympäristössä; ymmärtää verkkoperustaisen nuorisotyön menetelmänä nuorten ohjaamisessa; hallitsee verkkoperustaisen nuorisotyön perustaitoja; osaa hahmottaa verkkoperustaisen nuorisotyön ja –toiminnan merkityksen omalla ammattialallaan ja ymmärtää sosiaalisen median mahdollisuudet viestinnän välineenä. (Timonen 2013a.) Tavoitteena on siis lisätä opiskelijoiden valmiuksia verkkotyöhön.

AC webinaari 1
Kuvakaappaus parichatin opettamistilanteesta 11.2.14 (Humak/Adobe Connect).

 

 

 

Toteutan reaaliaikaiset webinaarit verkkoluento-ohjelmalla (Adobe Connect eli AC), johon olen suunnitellut kahden tunnin kestoisen reaaliaikaisen pedagogisen oppimisprosessin ja sen toteutuksen AC työskentelytila-välilehtiä (layouts) ja toimintoja (Breakouts) hyödyntäen. Luennon sisältö voi olla aktivoivaa oppimista, jolloin asiasisältöä pureskellaan pienryhmissä, koko ryhmä yhdessä tai lehtorivetoisesti. Verkko-oppimistilanne voi olla oppimistehtävien purkua vertaisoppimisryhmittäin, verkkonuorisotyön asiantuntijan vierailuluento (Verke, Pelastakaa Lapset, Koordinaatti) tai tuoreimpana reaaliaikaisen chat-palvelun harjoittelua reaaliaikaisesti (Koordinaatti) webinaarissa.

Esimerkiksi helmikuussa 2014 ja 2015 toteutetuissa webinaarissa eli reaaliaikaisessa oppimistilanteessa opetettiin Nuortenelämä.fi –chatin toiminta opiskelijoille. Opiskelijat ovat eri puolilla Suomea, Päivi Timonen hostina eli päätoteuttajana Humakissa Helsingissä ja Koordinaatti asiantuntijat Jaana Fedotoff, Mika Pietilä ja Maria Siivonen Oulussa. Nuortenelämä-chat –palvelu avattiin AC verkkoluento-ohjelmassa tietokoneen näytön jakamisen avulla näkyväksi kaikille osallistujille. Jokainen osallistuja kirjautui chattiin ohjeiden mukaisesti tietokoneellaan avaten AC:n rinnalle toisen selainikkunan. Adobe Connect -selainikkunan välityksellä näimme mitä chatissä tapahtui ja kukin omalla koneellaan harjoitteli ryhmächatkeskustelua tai parichattia reaaliaikaisesti. Olin positiivisesti yllättynyt toteutuksen erinomaisesta sujuvuudesta.

AC Webinaari 2
Kuvakaappaus teemakeskustelun ja ryhmächatin oppimistilanteesta 11.2.14 (Humak/Adobe Connect).

 

 

 

Työelämän seminaareista vuorovaikutteisia reaaliaikaisten webinaarien avulla

Mielestäni reaaliaikaista opetustekniikkaa hyödynnetään työelämässä ja oppilaitoksissa liian vähän. Esittelin kokemuksiani verkkonuorisotyön- ja mediakasvatuksen opetuksestani 2.12.13 Verken järjestämässä koulutuksessa Jyväskylässä. Kuvasin esitelmässäni reaaliaikaisen verkkoluennon prosessia. (Timonen 2013b.)

Webinaareja toteutetaan eri tavoin. Yksi yleinen tapa on reaaliaikainen verkkolähetys streamattuna Bambuserin kautta ja toteutettuna Wirecast-verkkojulkaisuohjelmalla. Tällöin olemme vielä tilanteessa, jossa streamauksen välityksellä seurataan perinteistä seminaaria ja mahdollistetaan tallenne jälkiseurantaan (esimerkiksi tallenteet Verke.org 2014).

Reaaliaikaisen verkkoluennon (esim. AC) avulla voitaisiin työelämän seminaareista tehdä vuorovaikutteisia, osallistujat voivat osallistua etänä, jokainen osallistuja on vuorovaikutuksessa toistensa kanssa (jaetut työskentelytilat). Ero näissä on oppijan kannalta oleellinen. Reaaliaikainen seminaari tapahtuu ainoastaan verkossa, jolloin kaikki osallistujat ovat tasa-arvoisia. Oppimisprosessi on suunniteltu verkossa toteutettavaksi, jolloin verkkotyön taitoja opitaan aidossa ympäristössä. Tallennus ja jälkikäteen uusintaminen on mahdollista.

Toin kirjoituksessani yllä esille joitain mietteitä osaamisesta; tiedoista, taidoista ja kompetensseista kytkien niitä mediakasvatukseen ja verkkonuorisotyön opetukseen sivuten samalla ammatissa tarvittavaa osaamista ja osaamisen kehittämistä. Viimeaikaisessa keskustelussa on tuotu esille tieto- ja viestintäteknisten taitojen puutteita niin nuorilla kuin aikuisväestöllä. Sosiaalista mediaa käytetään koko ajan enemmän ensisijaisesti älypuhelimiin suunniteltujen sovellusten / applikaatioiden kautta esimerkiksi Instagram, Kick ja WhatsApp -sovellukset. Verkossa kiusataan, käyttäydytään rasistisesti, pelataan väkivaltaisia pelejä, K18-ikärajaa ei huomioida eli haasteita riittää. Miten nuorisotyö vastaa niihin, entä koulutus?

Sosiaalinen media on läsnä arjessamme monin tavoin ja se on itselleni opetus- ja kehittämistyötä Humakin TKI-keskus Ilkassa Helsingissä. Ylemmän amk:n opinnäytetyössäni (Johda ja hyödynnä sosiaalista mediaa –työkalupakki kunnan nuorisotyön johtamiseen 2012) olen tuonut esiin sen, että sosiaalisen median työkalupakissa on maksuttomia ohjelmia, palveluita tai alustoja, joiden avulla voidaan harjoitella mediaelementtien tuottamista (Timonen 2012, 95–97).

Lopuksi haastan sinut pohtimaan omien taitojesi kehittymistä. Miten hoidat oman ammatillisen osaamisesi nyt ja tulevaisuudessa tarvittavien taitojen tasolle? Opiskelen viulunsoittoa ohjatusti vajaan tunnin ajan viikoittain. Miksen samalla tavalla voisi organisaatio X:ssä opiskella digitaalisen monimediatuotannon teknisiä taitoja, sosiaalista mediaa ja mobiiliohjelmistojen käyttöä?

Itseopiskelun tueksi: Yhteisölliset työkalut ja sosiaalinen media linkkejä 2015 http://bit.ly/16KS2xS.
Perustuu Verke.org-artikkeliin, 17.2.14 / Päivi Timonen, päivitetty 10.2.2015

Kommenttikenttä on avoimena keskustelulle  – ota vastaan kutsu…

Lähteet:
Arene Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto 2010. Suositus tutkintojen kansallisen viitekehyksen (NQF) ja tutkintojen yhteisten kompetenssien soveltamisesta ammattikorkeakouluissa. ARENEn-suosituskompetenssit.pdf -tiedosto.
Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus 2006/962/E 2006, elinikäisen oppimisen avaintaidoista (EUVL L 394, 30.12.2006). Elinikäisen oppimisen avaintaidot. http://europa.eu/legislation_summaries/education_training_youth/lifelong_learning/c11090_fi.htm.
Euroopan unionin nuorisostrategia 2010–18. http://ec.europa.eu/youth/documents/eu_youth_report_communication/eu_youth_report_2012_communication_fi.pdf.
Euroopan unionin virallinen lehti 2009. Päätöslauselma nuorisoalan uudistetuista yhteistyöpuitteista 2010–2018. http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:C:2009:311:0001:0001:FI:PDF.
Euroopan Yhteisöjen Komissio 2009. Suositus medialukutaidosta digitaalisessa ympäristössä: kohti kilpailukykyisempää audiovisuaali- ja sisältöteollisuutta ja osallistavampaa osaamisyhteiskuntaa. Bryssel 20.8.2009. K(2009) 6464 lopullinen.
Humak 2013a. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Humanistisessa ammattikorkeakoulussa –opiskelijan ohjeistus, päivitetty 2013. Humanistinen ammattikorkeakoulu.
https://pro.humak.fi/humakpro/humak/481688/Opiskelijan-AHOT-ohjeistus.pdf
Humak 2013b. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma opetussuunnitelma 2013–2018. Humanistinen ammattikorkeakoulu.
Humak 2013c. Oman osaamisen arviointi ja kehittymissuunnitelma lv. 2013-2014 yhteisöpedagogikoulutus (yhteisöpedagogi amk). Humanistinen ammattikorkeakoulu.
Humanistinen ja kasvatusala/kansalaistoiminnan ja nuorisotyön kompetenssien valmisteluryhmä 2012. Koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit 10/2012. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma yhteisöpedagogi (amk) tutkinnon opetussuunnitelmien osaamisperusta.
Institute for the Future for the University of Phoenix Research Institute 2011. Future Working Skills 2020. http://www.iftf.org/our-work/global-landscape/work/future-work-skills-2020/.
Luukkonen, Jussi 2013. Digitaalinen viestintä. Teoksessa Juholin, Elisa 2013. Communicare! Kasva viestinnän ammattilaiseksi. Helsinki: MIF, 308–334.
Luukkonen, Jussi 2011. Digitaalinen viestintä. Teoksessa Juholin, Elisa 2011. communicare! Viestintä strategiasta käytäntöön C!. 6. Uudistettu painos. Helsinki: Infor Oy, 252–273.
Sirkkilä, Hannu 2014. Mediakasvattajan osaamisen tunnistaminen. Humak /Toiminnallisen mediakasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op. Humanistinen ammattikorkeakoulu.
Timonen, Päivi 2014. Yhteisölliset työkalut ja sosiaalinen media linkkejä 2014 (2015). Humak. http://bit.ly/16KS2xS.
Timonen, Päivi 2013a. Nuorisotyötä ja -toimintaa verkossa opintojaksokuvaus lv 2013-14. Humanistinen ammattikorkeakoulu.
Timonen, Päivi 2013b. Kokemuksia verkkonuorisotyön ja mediakasvatuksen opetuksestani Humakissa, reaaliaikainen verkkoluento –prosessikuvaus. Humanistinen ammattikorkeakoulu. http://www.slideshare.net/timoska/jkl-pt-humak021213-28920968. Verken järjestämässä koulutuksessa verkkonuorisotyön opettajille 2.12.13 http://www.verke.org/ajankohtaista/oppilaitoskoulutus.
Timonen, Päivi 2012. Johda ja hyödynnä sosiaalista mediaa – työkalupakki kunnan nuorisotyön johtamiseen. Helsinki: Humanistinen ammattikorkeakoulu. http://issuu.com/paiviti/docs/paivitimonen_yamkopinnayte2012_some_johtaminen_nso  ja https://publications.theseus.fi/handle/10024/44402.
Työministeriö 2012. Työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2020. http://www.tem.fi/files/33077/tyoelaman_kehittmisstrategia_final.pdf.
Verke 2014. Verke.org > materiaalit > video http://www.verke.org/materiaalit/tiedostomuoto/video.