Carpe Diem Learning Design at Humak UAS, experieces

Carpe Diem Learning Design at Humak University of Applied Sciences (UAS)
This summary is written by Päivi Timonen and her personal experience of Carpe Diem, Humak UAS years 2015-2018.)

First step: Digital Youth Work cMOOCs 

Stage 1: survey of social online learning Distanssi, 2015 

Role of Ms. Päivi Timonen/ Humak UAS (senior lecturer and social media lecturer) project responsible: Year 2015 Distanssi survey which aimed to find out social and collaborative learning pedagogical design and online platform. Result: Gilly Salmon and Carpe Diem was found by Online Educa Berlin. I participated 3 to4 hour Carpe Diem workshop which was led by Mrs. Gilly Salmon. Platform survey for social online learning: Moodlerooms + Collaborate webinar tool was founded.  

Stage 2: Distanssi Digital Youth Work cMOOCs 2016-2017 

2015-2016-2017 Carpe Diem Learning Design is used on the project Distanssi, when we designed cMOOC of Digital Youth Work. These three different cMOOCs were each ca. 4-5 weeks and each size was/is 1 gredits (26-27 hours of learning for participants). 

We had small Carpe Diem workshop as CD guide instructed: two days. There were pedagogical participants from University of Applied Sciences Humak and Metropolia UAS, work life experts of project partners Verke and Koordinaatti. Testing: reality check – Humak UAS staff. Verke is national coordinator of Digital youth work and Koordinaatti is national coordinator of youth information and counselling work. 

We had really good and excellent experience of Carpe Diem model. Our aim was to create collaborative / constructive cMOOCs for small group of professionals, students etc. We estimated that there could be ca. 100 participants on each of the cMOOCs. There were 100-300 participants on one cMOOC in reality. 

 We created cMOOCs so that group of students were divided coaching groups of 13-17 participants in each group. And each coaching group has one coach who supports the learning process of her / his group. We had 4-6 coaches so some of coaches had more than one group to support. Distanssi project developed guidelines for coach support (work tasks) and assessment.  

cMOOC Digital Youth Work: Summary of the Participants 2016-2017 

·         Three different online courses 2016-2017 each 1 credits (26-27 hours learning): Total 11 courses
·         Signed participants: 1639
·         Participants who began courses: 1261
·         Participants who finished courses: 966 
·         Turnover rate (success): 77 %  

Students feedback of the cMOOCs

Sanna Ruhalahti, Markus Söderlund and Päivi Timonen wrote an article (published on 5th of April 2018) of the survey of Feedback of students of cMOOCs. We researched about the collaborative learning and about coach groups influence on learning:  

English abstract 

The aim of this article is to present a study examining the significance of collaborative learning of the cMOOCs (collaborative Massive Open Online Courses) and the factors affecting it. 

The key research questions concerned the significance of the coaching group and factors promoting collaborative learning in these open online implementations. The data for the study comprised the open answers of participants (n=324) who responded to a final survey of three different implementations. The responses were analysed using methods of inductive content analysis, using the ATLAS.ti program. 

Collaborative learning taking place in coaching groups based on the analysis of the material, brought forward new points of view, enabled the sharing of experiences and knowledge, and boosted peer experience. In the implementation of cMOOC, the active involvement of the participants, their commitment, and the time resources were seen as factors facilitating collaborative learning. Results from the study can be utilised in designing and implementing collaborative open online courses both in goals for degree studies, and in continuing education. 

Ruhalahti, S., Söderlund, M. & Timonen, P. (2018). Yhteisöllisen oppimisen opiskelijakokemuksia digitaalisen nuorisotyön cMOOCeissaHAMK Unlimited Scientific 5.4.2018.  https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/yhteisollinen-oppiminen-cmooceissa/   

Second Step 2018: Humak UAS Community Education Curriculum, learning design  

Carpe Diem Workshop/ 2 days February 2018 where 6 different Modules of 30-40 credits and ca. 35 participated Carpe Diem workshop of 2 days. 

·         PROFESSIONAL LANGUAGE STUDIES 15 ECTS credits 
·         INTRODUCTION TO COMMUNITY EDUCATION 10 ECTS credits  
·         COMMUNITY AND PEDAGOGY 30 ECTS credits 
·         SOCIAL STUDIES 40 ECTS credits 
·         SPECIALIST PROFESSIONAL STUDIES/practical training 30 ECTS credits 
·         ADVANCED PROFESSIONAL STUDIES: 30 ECTS credits  

Carpe Diem Briefing webinar for staff, student, work life partners 2.2.2018 and materials (in Finnish): https://padlet.com/paivi_timonen/CDperehdytyshumakYP  

Carpe Diem Learning Design workshop at the Humak UAS: descriptions, information of workshop, forms etc. (in Finnish)  https://padlet.com/humak_digikampus/CarpeDiemtyopaja 

Participants were Humak UAS pedagogical staff, work life specialist and students.  

There was a really good feedback of the learning design model. We even made a small video of the feelings during the second workshop day. https://youtu.be/RnTEryeegEU  

We have not done yet any survey for the participants. It would be interesting to be part of the larger survey in case you are planning to create something around Carpe Diem.  

Third Step: One day of modified Carpe Diem for new curriculum learning design The Master Degree of Youth Work and NGO in March 2018  

We used adjusted parts of the Carpe Diem for one day of learning design. I was responsible for running the day. Participants were the responsible staff who as well teach the Master. The Master Program did a big future survey one year ago and the work life specialist and students were asked of the future content, skills etc. of future. We decided beforehand that this workshop participants are the staff of Humak. A small group of 6. 

The aim was to design the curriculum more digital and more online learning oriented. We wanted to have collaborative learning on mind. The Master studies are for 2 years. They meet monthly 2 days for F2F learning sessions. We designed three of the 2 days learning sessions to be digital and in the form of online webinar days.  

This is ongoing process and development.  

Päivi Timonen,  
Senior Lecturer, Online Learning Specialist / Humak UAS

Maksuttomat Digitaalisen nuorisotyön cMOOC-kurssit keväällä 2017 -tervetuloa oppimaan

Digitaalisen nuorisotyön cMOOC-kurssit keväällä 2017
Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak ja Metropolia Ammattikorkeakoulu järjestävät keväällä 2017 kolme avointa ja maksutonta digitaalisen nuorisotyön verkkokurssia. Digitaalisen nuorisotyön kurssit järjestetään nyt toista kertaa. Edellisellä toteutuksella mukana oli satoja opiskelijoita. Kurssit ovat osa OKM:n rahoittamaa Distanssi – MOOC nuorisoalan digitaalisen työotteen vakiinnuttajana –hanketta 2016-17.
Yhteistyökumppaneina toimivat nuorisotyön kehittämiskeskukset Verke ja Koordinaatti.

Käytätkö oppitunnilla Gallery Walk menetelmää?

Tavoitteenani on esitellä yksi verkkopedagoginen menetelmä verkko-oppimissession luomiseksi reaaliaikaisessa webinaarissa – digimentelmiä siis.

Käytätkö oppitunnilla Gallery Walk menetelmää?

Muistelehan .. optimaaliset osallistujamäärät siinä Gallery Walk menetelmässä ovat: 3-3-3 (9), 4-4-4-4 (16), 5-5-5-5-5 (25) jne. Näyttelykävely pienryhmissä organisoidusti!

Menetelmän kulku eteni jokseenkin näin:

Pienryhmässä työstetään aihetta tai teemaa ensiksi, sitten jakaannutaan ryhmiin niin, että uudessa ryhmässä on yksi jokaisesta ensimmäiseen ryhmään kuuluneesta. Eli jokaisen ryhmän jäsenet jakaantuvat a-b-c -henkilöihin ja:

  • nyt sitten uuteen ryhmään 1A tulevat 1 a, 2 a ja 3 a henkilöt.
  • seuraavaan uuteen ryhmään 2B tulevat 1b, 2 b ja 3 b henkilöt.
  • seuraavaan uuteen ryhmään 3C tulevat 1c, 2 c ja 3 c henkilöt.
  • Jokaiselle löytyi siis uusi oma paikka ryhmässä, ja kaikissa uusissa ryhmissä on vain yksi ensimmäisessä ryhmässä ollut jäsen.

Sisältöä edistetään niin kauan, kunnes jokainen ryhmän jäsen on omassa ryhmässään esitellyt ryhmänsä tuotoksen ja tämä uusi ryhmä sitä yhteiskehittänyt. Joku tuotos olisi hyvä ohjeistaa ryhmälle tavoitteeksi tms. Tämä liittyy suoraan tehtävälle asetettuun oppimistavoitteeseen.

Oletko toteuttanut tämän Gallery Walkin reaaliaikaisessa webinaarissa?

Näin todellakin voit tehdä. Jaat webinaaritlassa osallistujat pienryhmiin (Katso jako-ohjeet yllä). Kaikki toimii kuten lähikontaktissa vaikka toteutus on reaaliaikaisesti verkossa.

Vanhassa AC:ssä piti tehdä tekninen säätö ja yksi ylimääräinen ryhmä, johon osallistujat välillä siirsi odottamaan vuoroa kunnes tilaa vapautui tms.

Collaborate Ultrassa voi osallistujia pyytää siirtymään ryhmään itse ja jakaantumisvaiheessa sama siirtyminen uuteen ryhmään.  Vetäjän vastuulla on tietysti teknisesti ohjeistaa tämä kokonaisuus ja vetäjä myös palauttaa välillä isoon ryhmään ryhmätilojen vaihdoshetkellä.

Gallery Walk menetelmä Webinaairssa
Gallery Walk esimerkki Collaboratessa

Kuvassa yllä on kuvakaappaus Collaboraten pienryhmätilasta yksi. Tässä Gallery Walk toteutetaan 9 hengen ryhmässä. Jokainen ryhmän jäsen voi siirtyä itse aina uuteen ryhmään.

Siirtyminen tapahtuu yksinkertaisesti klikkaamalla tietokoneen ruudulla hiirellä ryhmänsä ovesta sisällä (esimerkki on ympyröitynä vihreällä).

Vetäjä ajastaa ryhmätyöskentelyn ja pienryhmien vaihtojen välillä palataan esimerkiksi päähuoneeseen, jolloin voi myös antaa lisäohjeita koko ryhmälle tai varmistaa, että kaikki ovat ymmärtäneet tehtävän toteutuksen. Tätä toistetaan riittävän kauan.

Kerro omista kokemuksistasi, julkaisen niitä täällä… eli lähetä sähköpostia: etunimi.sukunimi@humak.fi (Päivi Timonen)

Näin siis toteutat verkkopedagogiikkaa webinaarissa!

Aikaisempia vinkkejä löytyy myös 2015 julkaistusta Opetusteknologiaoppaasta.

Moodle-päivä Helsingissä 16.3.2016

Moodle-päivä Helsingissä 16.3.2016: aineistot

Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Blackboard järjestivät yhteisen Moodle-päivän Humakin Helsingin TKI-keskuksessa. Päivän aikana tutustuttiin Humakin Digikampus 2018 -hankkeeseen, Moodlen tulevaan kehitykseen, opetusanalytiikan mahdollisuuksiin riskienhallinnassa, korkeakoulujen MOOC-esimerkkeihin ja reaaliaikaisen online opetuksen mahdollisuuksiin sekä integroituihin yhteistoiminnallisiin ratkaisuihin.

Moodle-päivän esitykset ja tallenteita:

http://padlet.com/paivi_timonen/Moodlepaiva

Moodle-Päivän aineisto ja linkit padletissa
Moodle-Päivän aineisto ja linkit padletissa

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhdessä työstetty: Moodle-vinkit yhteisölliseen oppimiseen

http://padlet.com/paivi_timonen/moodle_vinkit

Vinkkejä yhteisöllisiin Moodle-opintojaksojen toteutuksiin
Vinkkejä yhteisöllisiin Moodle-opintojaksojen toteutuksiin

 

 

 

 

 

 

 

 

Päivän ohjelma löytyy osoitteesta: http://fi.moodlerooms.com/moodle-paiva-helsingissa-2016/

Suomen autokoululiitto ppt: SAKL_HUMAK

Moodle-päivän avauslaulu
Moodle-päivän avauslaulu: Saskia ja Laura

 

 

 

 

 

 

 

Vinkkejä yhteisöllisen oppimispolun luomiseen Moodlessa

Päivi Timonen, Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak 8.5.2016

Blackboardin Moodlerooms ja Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak järjestivät 16.3.2016 Moodle-päivän Helsingissä. Esittelen vinkkejä yhteisöllisen oppimispolun luomiseen verkko-oppimisympäristöön eli Moodle-päivän yhden työskentelysession tuotoksia. Yksi päivän tavoitteista oli tuottaa pienryhmissä tai pareittain yhteiselle Padlet-alustalle vinkkejä Moodlessa toteutettavien yhteisöllisten opintojaksojen toteutuksiin. Tässä artikkelissa olen hyödyntänyt työskentelyn aikana tuotettuja ideoita ja täydentänyt niitä omilla ajatuksilla. Mielestäni verkko-oppimisympäristön tekniset mahdollisuudet täytyy tuntea laajalti, jotta niitä pystyy verkko-oppimisessa täysipainoisesti hyödyntämään haluamallaan pedagogisella tavalla. Yleensä tekninen osaaminen mahdollistaa verkko-oppimiseen asetettujen oppimistavoitteiden saavuttamisen monipuolisesti.

Humanistisessa ammattikorkeakoulussa kehitettyä valmennuspedagogiikkaa on tavoitteena käyttää myös verkko-oppimisen pedagogiikkana eli digivalmennuspedagogiikkana Humakissa. Keskityn tuomaan tässä artikkelissa esille teknisen oppimisympäristön suomia mahdollisuuksia oppimisen edistämiseen pienryhmissä. Humakissa on käytössä verkko-oppimisympäristöinä yhteisöllistä oppimista mahdollistavat Moodlerooms ja reaaliaikaiset webinaarit (Collaborate Ultra, Classic).

Aineiston keruu ja tiedonhankinta yhteisöllisesti

Yksi esimerkki yhteisöllisestä aineiston keruusta on se, että Moodle-alustalle luodaan tietopaketteja teemoittain ja niitä tuottavat opiskelijat valmennusryhmissään sekä valmentajat ja informaatikot” (Moodle-päivä 2016). Moodleroomsissa oleva sanasto-aktiviteetti voisi toimia tämän tyyppisen yhteisöllisen tiedonhankinnan toteutustapana. Moodlen ohjeissa todetaan sanastosta seuraavaa: ”Sanastossa opintojaksoalueen osallistujat voivat luoda ja ylläpitää listaa hakusanoista tai vaikkapa kerätä yhteistä lähdeluetteloa. Hakusanojen selausvaihtoehtoja on useita. Opettajat voivat myös tuoda saman opintojakson sisällä hakusanoja yhdestä sanastosta toiseen eli pääsanastoon. Opintojakson aineistoissa ja aktiviteeteissa mainitut hakusanat on myös mahdollista linkittää automaattisesti sanastojen määritelmiin”. (Moodlerooms 2016.) Oppimistehtävään voidaan määritellä automaattinen suoritusten seuranta. Tällöin tehtävä on suoritettu, kun opiskelija on luonut halutun määrän merkintöjä. Vaihtoehtoisesti yhteisöllisen aineiston tuottamisen voisi organisoida sosiaalisessa mediassa esimerkiksi Googlen työkalujen avulla. Google voi olla liitettynä yhteen Moodleroomsin kanssa, jolloin arvioinnin tai suoritusten automaattisen seurannan voisi linkittää aktiiviseksi.

Tässä yhteenvetoa Moodle-päivän muista yhteisöllistä oppimista tukevista ideoista:

  • edistyneen keskustelualueen käyttö tuntitehtävissä
  • ylipäätään edistyneen keskustelualueen monipuolinen käyttö. Tämä voi tarkoittaa näkyvien tai toisille ryhmille näkymättömien pienryhmien käyttöä oppimistehtävissä. Monipuolisuutta voidaan lisätä myös vertaisarvioinnilla keskustelualueissa
  • yksisuuntaisten tehtäväpalautusten välttäminen ja siirtyminen vertaisoppimista-ja palautteenantoa mahdollistaviin aktiviteetteihin esim. edistynyt keskustelualue, työpaja. Vertaisoppimista ja vertaisryhmissä oppimistehtävien työstämistä pidettiin yhteisöllistä oppimista edistävänä.
  • oppimistehtävien työstö sosiaalisen median palveluissa ja niiden liittäminen Moodleen, esimerkiksi Facebook-ryhmä, Google Drive tai Padlet.com
  • mobiilisti tuotettujen töiden palautus Moodleen
  • oppimistehtävän palautuksena tuotetut videot upotetaan pilvipalvelun internetosoitteen avulla Moodleroomsiin esimerkiksi edistyneelle keskustelualueelle.
  • oppiminen opiskelijoiden valitsemissa sosiaalisen median palveluissa, esimerkkinä WhatsApp- sovellus
  • reaaliaikaiset chat-tapaamiset tai reaaliaikaisen webinaarityökalun ohjauskäyttö työssä oppimisen aikana
  • vertaistyöskentelyn hyödyntäminen
  • työpaja-aktiviteetin käyttö vertaisarvioinnissa ja -palautteissa.
  • oikeuksien myöntäminen opiskelijoille monipuolisesti eri aktiviteeteissa. Opiskelijoille voi antaa laajemmat oikeudet arvioida, mikä mahdollistaa esimerkiksi vertaisarvioinnin. (Moodle-päivä 2016.)

Edellä olevassa tuli esille myös vertaisarvioinnin ja -ohjauksen mahdollisuuksia. Moodle-päivän osallistujat ideoivat tähän liittyen lisäksi, että opiskelijalla olisi mahdollisuus itsearviointiin / edistymisensä seurantaan opintojakson kuluessa. Tämä tarkoittaisi arviointia muissa kuin päättötyössä, tentissä tai perinteisessä essee-tehtävässä. Moodleroomsissa edistymisen seurantaa voi tukea käyttämällä aktiviteetin seurantamäärityksiä oppimistehtävissä. On hyvä pitää mielessä, ettei arvioinnilla lisätä ohjaajan työtaakkaa. Raportti ja uudet oppimisen analyysityökalut (esim. X-Ray) auttavat opiskelijaa. Nämä oppimista sekä analytiikka tukevat työkalut olisi hyvä ottaa käyttöön pienin askelin. (Moodle-päivä 2016.)

Lisäksi kirjattiin ideoiden jakamiseen ja jakamisen kulttuuriin liittyviä ajatuksia. Jakamisen kulttuuri sisältää muun muassa kokemusten ja esimerkkien kokoamista, tehtäväantojen tarkempaa määrittelyä sekä resurssointia näihin. Ideoiden ja ajatusten jakamiseen ehdotettiin helposti käytettävää sovellusta, joka mahdollistasi myös etäosallistujien osallistumisen, esim. Padlet. (Moodle-päivä 2016.)

Yksilöllistä oppimista yhteisöllisesti ja kohti reaaliaikaisuutta

Moodlerooms mahdollistaa Moodlen perinteisten työkalujen ja aktiviteettien lisäksi PLD (Personalised Learning Development) – mukautetun opiskelun suunnittelun työkalun avulla oppimisen henkilökohtaistamista ja esimerkiksi viestien automaattisia lähetyksiä opiskelijoille. ”Mukautetun opiskelun suunnittelun avulla kouluttajat voivat seurata käyttäjien edistymistä mukautettujen hälytysten ja ilmoitusten avulla. Suunnittelutoiminto laajentaa kurssien käyttäjäkohtaista räätälöintiä automaattisen sisällönjulkaisun ja mukautetun siirtymisen avulla.” (Moodlerooms 2016.) Moodleroomsissa mukautetun suunnittelun työkalun avulla voidaan opiskelijat jakaa esimerkiksi oppimistehtävässä edistymisen mukaan ryhmiin, joissa he jatkavat tehtävän seuraavan vaiheen työstöä.

Verkko-oppimisalustan valinnassa Humakissa vaikutti tahtotilana esimerkiksi lehtoreiden rutiiniluontoisen työn väheneminen. Yhteisöllisen oppimisen luominen onnistuu edellä mainittujen lisäksi myös Moodleroomsiin yhteen sovitetun yhteisöllisen Collaborate (Ultra tai Classic)- webinaarityökalun avulla. Tätä Collaboratea voisi myös kutsua reaaliaikaiseksi luokkahuoneeksi. Yhteensovittaminen tarkoittaa sitä, että lehtori voi oppimispolkua luodessa avata käyttöön haluamansa määrän Collaborate-tiloja joko tietyiksi ajankohdiksi tai avoimeksi koko opintojaksolle. Kunkin Collaboraten tallennukset tulevat automaattisesti näkyville samaan tilaan, josta opiskelijat Moodleroomsin opintojaksolla liittyivät reaaliaikaiseen luokkahuoneeseen. Aikaisemmassa Moodlen ja Funet Tiimin (AC) webinaareissa lehtorin työaikaa kului Funet Tiimin webinaarin nettiosoitteen tallentamisessa verkko-opintojaksolle kuten myös webinaarin tallennelinkin hakemiseen ja liittämiseen verkko-opintojaksolle. Collaborate Ultra avautuu suoraan internet-selaimessa (Chrome). Collaborate Classicia varten asennetaan Java-liitännäinen.

 

Distanssi-hankkeen Digitaalisen nuorisotyön perusteet cMOOCeissa keväällä 2016 käytetään yhteisöllisen oppimisen edistämisessä verkko-oppimisympäristönä myös Moodlerooms, Collaborate ja sosiaalisen median työkalujen yhdistelmää. cMOOCeissa valmennusryhmien ryhmäytymistä edistettiin esittelyteksteillä, videoilla ja webinaareilla. Ryhmäytymiseen tarvitaan  helposti löydettävä yhteinen keskustelualue.

 

Vinkkaushetken tuotoksia reaaliaikaisen yhteisöllisen oppimisen edistämiseksi

Reaaliaikaisen Collaborate Ultra tai Classic –webinaarien avulla luodaan yhteisöllistä oppimista esimerkiksi seuraavasti:

  • reaaliaikaiset webinaarit säännöllisenä ja kiinteänä osana opintojaksoa
  • opiskelijoiden tehtävät Ultrassa
  • oppimistehtävät annetaan webinaarissa: webinaarin aikana breakouts-toiminta pienryhmissä, webinaaritilan voi jakaa välillä pienryhmien käyttöön ja palata jälleen koko ryhmän tilaan
  • pienryhmien omat Collaborate-sessiot verkko-oppimisalustalla, jonne pienryhmät voivat palauttaa tehtävän yhteenvedon esimerkiksi lyhyenä tallenteena session päätteeksi
  • ryhmien nk. väliverkkokokoukset, joissa ohjaajat ovat tarpeen tullen mukana
  • Collaborate- webinaarien monipuolinen hyödyntäminen pienryhmässä tehtävissä ja niiden palautuksessa
  • verkko-tapaamiset (esimerkiksi AC, Skype).
    (Moodle-päivä 2016.)

 

”Yhteisöllisisä oppimistehtäväideoita 

Ryhmätyönä ratkaistavat työelämälähtöiset caset

– ratkaisun rakentaminen edellyttää keskustelua, argumentointia jne.

– ratkaisun esittely + sen perusteleminen

 

Sanaston tuottaminen yhteisöllisesti

Sanaston laatiminen kurssin keskeisisistä käsitteistä > edellyttää opiskelijoilta yhteisöllistä

pohdintaa, keskustelua jne., mikä on keskeistä + miten määritellään

 

Projektityöt yhdessä ja yhdistellen

Yksin tai pienryhmissä tehdyt ongelmalähtöiset projektit, joihin annetaan prosessin aikana vertaispalautetta ja opettajan palautetta. Kaikista projekteista ryhmät tekevät lehtijutun yhteiseen verkkolehteen, joka julkaistaan avoimesti verkossa.

 

Väitteet ja niistä keskustelu

Esim. Kurssiviikon tehtävänä valmis väite, johon otetaan kantaa oman ryhmän keskustelualueella.

Samaa vai eri mieltä ja miksi. TAI jonkin aineiston lukemisen tai katsomisen tai kuuntelun perusteella tehdään oma väite, joka perustellaan ryhmälle + syntyneistä väitteistä käydään keskustelua.”

 

Verkko-opettajan ja  digivalmentajan työhön kohdentuvia ideoita

Ohjaajan aktiivista otetta toivotaan opintojakson toteutuksen aikana. Riittävän pedagogisen ja verkkoteknisen tuen varmistaminen nähdään tärkeänä osana opetukseen valmistautumista. Yhteisopettajuus- ja tuottaminen tuottaa parhaimmillaan oppimista tukevaa sisältöä monipuolisesti ja niin, että myös opiskelijat toimivat sisällän tuottajina. Opettajien avoin toiminta ja omien opetussisältöjen jakaminen nähdään merkityksellisenä keinona kehittää opetusta sekä monialaiset työskentelytiimit. Lopuksi nostettiin esille opiskelijoiden tuen tarpeen huomioiminen. (Moodle-päivä 2016.)

 

Lähteet: 

Moodlerooms. 2016. Viitattu 3.5.2016. https://moodle.humak.fi.

Moodle-päivä 2016. Moodle-päivä  Helsingissä 16.3.2016. Viitattu 4.5.2016. http://padlet.com/paivi_timonen/moodle_vinkit

cMOOCit alkavat, ilmoittautuminen on käynnissä – tervetuloa!

Digitaalisen nuorisotyön perusteet verkkokurssina eli cMOOCina keväällä 2016

Näyttökuva 2016-01-08 kello 11.40.42Ammattikorkeakoulut Humak ja Metropolia järjestävät 1.2.2016 alkaen kolme avointa ja maksutonta cMOOC-verkkokurssia, joiden aiheena on digitaalinen nuorisotyö (MOOC = Massive Open Online Course ja c= constuctive, yhteisöllinen oppiminen). Näiden cMOOCien suunnittelussa ja toteutuksessa ovat mukana valtakunnalliset kehittämiskeskukset Verke ja Koordinaatti.

Näyttökuva 2016-01-08 kello 11.40.22Kurssit on suunnattu nuorisotyöntekijöille, nuorisotyön opiskelijoille sekä kaikille muille aihepiiristä kiinnostuneille. Aiempaa kokemusta aiheesta ei edellytetä.

 

Päivitä siis osaamistasi digitaalisesta työotteestasi!! oletpa nuorten parissa työskentelevä, lehtori, opettaja, opiskelija jne.

cMOOCit on nimetty seuraavasti:

  1. Johdatus digitaaliseen nuorisotyöhön
  2. Digitaalinen osallisuus ja toimijuus nuorisotyössä
  3. Digitaalinen kohtaaminen ja dialogisuus nuorisotyössä.
Opiskelija voi valita suoritettavakseen minkä tahansa kursseista, tai vaikka kaikki. Yksittäisen kurssin työmäärä on noin 27 Näyttökuva 2016-01-08 kello 11.39.59tuntia (1 op). Työskentelyyn kuuluu yksilö- ja ryhmätehtäviä, ja ne voi suorittaa myös työn ohessa. Opiseklijan on hyvä varautua yhteisölliseen oppimiseen eli osa tehtävistä suoritetaan pienryhmissä. Kursseista on mahdollista saada todistus.
  • Ilmoittautuminen kursseille on alkanut osoitteessa www.distanssi.fi. Samasta osoitteesta löytyy lisätietoa kurssien sisällöistä, aikatauluista ja opiskelukäytännöistä.
  • Lisätietoa: lehtori Markus Söderlund, markus.soderlund@humak.fi, p. 020 7621 304

Tervetuloa!

Verkkokurssien cMOOC-ympäristö 2016. Toteuttajat: Humanistinen ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Verke ja Koordinaatti.

Carpe Diem – kokemuksia yhteisöllisen verkko-oppimisen suunnittelumallista

Humakissa suunnitellaan parhaillaan DistanssiMOOC-hankkeessa Digitaalisen nuorisotyön perusteet cMOOCeja yhdessä Metropolia amk:n, Verken ja Koordinaatin kanssa. cMOOCit toteutuvat on kevään 2016 aikana.

Carpe Diem: yhteisöllisen verkko-oppimisen suunnittelumalli, kehittäjänä Gilly Salmon

Carpe Diem suunnittelun eteneminen koostuu kuudesta vaiheesta, jotka ovat

  1. tee suunnitelma
  2. tee kuvakäsikirjoitus
  3. tee verkkokurssin malli
  4. tarkista todellisuus
  5. arvioi ja säädä
  6. suunnittele eteneminen (Salmon 2014)

Jussi Linkola kirjoitti blogissaan DistanssiMOOC-hankkeessa vetämästäni Carpe Diem –menetelmästä:
1. päivä http://jml.kapsi.fi/jussi/2015/11/02/verkkokurssin-suunnittelua-carpe-diem-menetelmalla/#more-3053
2. päivän kokemuksia: http://jml.kapsi.fi/jussi/2015/11/03/carpe-diem-suunnittelun-2-paiva/

MOOCeista ja verkko-oppimisesta ..

MOOCiin menevä nuorisotyö
MOOCiin menevä nuorisotyö

DistanssiMOOC http://humak.mrooms.net (valmisteilla parhaillaan)
Humakin opetusteknologiaopas: http://verkossa.humak.fi/opetusteknologiaopas-ja-verkkopedagogiikkaa-2015/
Pilven pedagogisia mahdollisuuksia, Päivi Timosen artikkeli AMK-journalissa 2/2015 http://verkossa.humak.fi/93/

 

Diginuorisotyön opintoprosessin suunnittelua

Distanssi MOOC – Nuorisotyön digitaalisen työotteen täydennyskoulutuksen hanke alkoi elokuussa 2015 ja MOOCit eli avoimet verkko-opintojaksot toteutuvat keväällä 2016.

Nuorisotyön digitaalinen työote ja DistanssiMOOC -suunnittelua
Nuorisotyön digitaalinen työote ja DistanssiMOOC -suunnittelua alkusyksystä 2015

https://slate.adobe.com/a/XRol0/

23.4.15 klo 16-18 Pelit ja leikit, Distanssi ja Paikalla

Tervetuloa kuuntelemaan nuorisotyön menetelmien monista kasvoista!
Aika: 23.4.2015 klo 16.00-18.00
Paikka: Valkean talon auditorio (Ilkantie 4, 00400 Helsinki)
Ilmoittautuminen 23.4.15 klo 15.00 mennessä
Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Kuurojen liiton järjestämän Studia Generalia -luentosarjan 2. luennon aiheena on “Nuorisotyön menetelmien monet kasvot”.
Tilaisuus tulkataan viittomakielellä.
Ohjelma:
  • klo 16.00-16.40 Pelien ja leikkien hyödyntäminen seikkailukasvatuksessa / Jussi Muittari (Humak)
    Pelit ja leikit ovat perinteisiä seikkailukasvatuksen menetelmiä. Ne toimivat jo yksinäänkin ryhmähengen kohottajana, mutta tehokkaimmillaan ne ovat osa laajempaa seikkailukasvatuksellista prosessia. Luennolla käsitellään pelien ja leikkien antamia mahdollisuuksia kasvatuksen välineenä sekä tarkastellaan turvallisuuden ja kokemisen tasoja leikeissä.
  • klo 16.40-17.20 MOOC nuorisoalan digitaalisen työotteen vahvistajana – eli Distanssi-selvitys 1.8.–31.12.2014 / Päivi Timonen (Humak), Jussi Linkola (Metropolia AMK), Suvi Tuominen (Verke)
    ESR:n rahoittama hanke, jossa Metropolia Ammattikorkeakoulu, Humak ja Verke eli Verkkonuorisotyön valtakunnallinen kehittämiskeskus selvittivät avoimen etäopetuksen kehittämistä verkossa tehtävän nuorisotyön ja nuorten parissa työtätekevien osaamisen lisäämiseksi.

    Hankkeessa selvitettiin erilaisten modernien etäoppimistapojen kuten MOOCien (Massive Open Online Course) mahdollisuuksia. Selvitystyössä painottuivat MOOCien sisällöllinen, pedagoginen ja tekninen näkökulma. Tulokset ovat näkyvillä muun muassa MOOCiin menevä nuorisotyö -mikrokirjassa, Etäoppimassa-verkkojulkaisussa, Distanssin-blogissa (http://distanssi.metropolia.fi) ja nyt Studia Generaliassa (SG).

  • klo 17.20-18.00 Paikalla! Nuorten ja nuorisotyön panos asuinalueen parantamiseen -hanke / Sari Höylä (Humak)
    Paikalla-hanke on Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka – kehittämisohjelman hanke siitä, kuinka nuorten osallisuutta tuetaan  asuinalueiden kehittämisessä. Osallistavia menetelmiä ja nuorten omaa asiantuntijuutta hyödynnetään yhdyskuntatyön kehittämisessä ja mallintamisessa nuorisotyöhön liittyvänä työmuotona.  Hanke toteutetaan yhteistyössä Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen kanssa, ja se kestää vuoden 2015.
Rajoitetun paikkamäärän takia pyydämme ennakkoilmoittautumista viimeistään 23.4.2015 klo 15 mennessä: https://www.lyyti.in/StudiaGeneralia2
Tervetuloa!

Korkeakoulu- ja innovaatiotutkimuksen päivät 2015: Distanssi esillä 28.4.15

Korkeakoulu- ja innovaatiotutkimuksen päivät 2015

Avoin tiede ja avoin koulutus?
Tieteiden talo, Helsinki 27.–28.4.2015

Ote tiistain 28.4.2015 ohjelmasta
klo 14.00 –14.30 Päivi Timonen, Humak ja Jussi Linkola, Metropolia amk: MOOC nuorisoalan digitaalisen työotteen vahvistajana –kartoitus

Koko ohjelma:
http://blogs.helsinki.fi/hegompage/kip2015-2/

 

Avointa massiivista etäoppimista oppimassa

Olen lehtorina Humakissa usean vuoden ajan luonut, suunnitellut ja toteuttanut verkkoon oppimispolkuja. Aiheena suunnittelemassani verkko-opetuksessa on verkossa tehtävä nuorisotyö ja nuorten parissa työskentely verkossa. Ammattialan toimijat ovat tärkeä kumppani verkko-oppimisen toteutuksessa. Heidän palvelunsa verkossa ovat autenttinen harjoitteluympäristö opiskelijoille esimerkiksi nuorisotyötä- ja toimintaa verkossa (10 op) – verkko-opintojaksossa.

Verkko-oppimista sosiokonstruktiivisesti

Verkko mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman oppimisen. Pedagogisena tavoitteenani on edistää verkko-oppimista sosiokonstruktiivisesti. Tämä tarkoittaa yksilöiden välistä vuoropuhelua ja siihen pääsemiseksi olen jakanut opiskelijat vertaisoppimisryhmiin (valmennusryhmät).

Näyttökuva 2015-2-18 kello 10.24.53

Opintojaksossa yhteisöllisyyttä lisäävät reaaliaikaiset webinaarit. Näiden avulla tavoitan opiskelijat verkkokontaktiin ja vertaisoppimisryhmän jäsenet tulevat opiskelijoille tutummiksi. Webinaareissa myös alan ammattilaiset tuovat osaamistaan opiskelijoille.

Teknisesti verkko-oppiminen tapahtuu Humakin Moodle verkko-oppimisalustalla ja sosiaalisen median ympäristöissä.

Humanistiset MOOCit

Syksyllä 2014 Distanssi – joustava etäopetus nuorisotyöntekijöiden digitaalisten taitojen vahvistajana -hankkeessa selvitimme miten MOOCit voisivat toimia nuorten parissa verkossa työtä tekevien täydennyskoulutuksessa. Hankkeessa keskityimme etäopetuksen teknisiin ja pedagogisiin toteutusvaihtoehtoihin sekä substanssiin ja ansaintalogiikkaan.

Vaikka Humakin vastuulla hankkeessa oli ennen kaikkea pedagogiseen näkökulmaan keskittyminen, niin ensimmäisenä pohdin ansaintalogiikkaa. Miten ylipäätään suomalaiseen koulutusjärjestelmään mahtuvat MOOCit (Massive Open Online Course). Meillä on avoin ammattikorkeakoulu ja avoin yliopisto, joiden kautta tutkintoon johtavien koulutusten sisältöä on avattu kaikkien saavutettavaksi. Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijalle oppiminen on tehty yhteismitalliseksi ja suhteellisen edulliseksi. Opinnoista saa todistuksen, jota voi hyödyntää tulevissa opinnoissa. Yhdysvalloissa ja Britanniassa, joissa MOOCit ovat suosiossa, opiskelijat maksavat suuria lukukausimaksuja opinnoistaan.

Ovatko MOOCit siis pelkkä markkinointikikka vai keino saada näkyvyyttä oppilaitokselle? Vai ovatko MOOCit tapa saada kansainvälisiä opiskelijoita? Entä kuka maksaa vielä virallisen opetusjärjestelmän ulkopuolella olevien MOOCien kustannukset?

Osallistuin 9.10.14 suomalaisen MOOC-ekosysteemin starttitilaisuuteen. Jarmo Viteli (UTA) ja Ari Korhonen (Aalto) avasivat MOOCien tarvetta koulutuksen laadun kehittämisellä. Myös muut keskustelijat toivat esille opetuksen kehittämisen. Rauhoittavaa, rohkaisevaa ja innostavaa.

Mitä uutta voivat avoimet MOOC-alustat teknisesti tuoda pedagogiikkaan olemassa olevien verkko-oppimisympäristöjen lisäksi? Myös tämä askarruttaa. Useat MOOCit on jo suuren opiskelijamäärän vuoksi toteutettu niin, että arviointia on automatisoitu. Humanistisen alan MOOCeissa oikean ja väärän vastauksen automatisointi on haasteellista. Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos (mooc.fi) on kytkenyt opiskelijat mukaan arviointityöhön.

Yhteisöllinen oppimiskokemus MOOCeissakin

Palaan pedagogiikkaan. Toiveena on yhteisöllisen oppimiskokemuksen tavoittelu mahdollisessa MOOCissa.

Lisäksi jatkan yhden peruskysymykseni pureskelua: miksen vain voisi avata nykyistä Moodlessa pitämääni verkko-opintojaksoa kaikkien käyttöön MOOCiksi?

Päivi Timonen 13.10.14 Julkaistu http://distanssi.metropolia.fi/avointa-massiivista-etaoppimista-oppimassa