Toimiva webinaari -julkaisu 2018

Digikyvykkäälle osallistujalle on tarjottava enemmän kuin seuraajan rooli.

Toimiva webinaari -julkaisun painotuote ilmestyy maaliskuussa 2018. Kirjoittanut Päivi Timonen.

Katso digijulkaisua:

Teos keskittyy reaaliaikaisten webinaarien hyödyntämiseen oppimisessa ja kokouksissa sekä seminaareissa. Kirjasta saa tietoa ja käytännön vinkkejä erilaisista webinaareista ja niiden menetelmistä. Tapauskuvauksista nähdään, kuinka webinaari on yksi oppimisympäristö muiden joukossa.

“Tee toimiva reaaliaikainen webinaari!

Webinaari on reaaliaikainen, välitön verkko-oppimistilanne, -seminaari tai -kokous. Webinaareissa käytetään erilaisia teknisiä ympäristöjä.
Niiden ominaisuuksiin kuuluvat muun muassa videokuva, ääni,
kirjoittaminen, näytön jakaminen sekä pienryhmiin ja puheenvuoron pyytämiseen liittyvät toiminnot. Osallistujat ottavat yhteyden webinaariin internetin välityksellä tietokoneeltaan tai mobiililaitteeltaan.

Yhteisöllinen pedagogiikka ja aktiivisuuteen pyrkivä reaaliaikainen opetus eivät vielä ole vakiinnuttaneet asemaansa oppimisessa. Samoin on kokousten ja seminaarien laita. Tämä julkaisu pyrkii rohkaisemaan digiajan valmentajia, opettajia ja opiskelijoita sekä seminaarien ja kokousten vastuutahoja monipuolistamaan käytäntöjään.

Digikyvykkäälle osallistujalle on tarjottava enemmän kuin seuraajan rooli.”

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kiitos Suomen tietokirjailijat ry:lle luovan kirjoittamisen apurahasta 2017 / Päivi Timonen.

UudenYP OPS:n suunnittelua Carpe Diem -menetelmällä

Oppimisen muotoilua Humakissa

Suunnittelimme Carpe Diem -tiimiperustaisen oppimisen suunnittelun menetelmällä osaa Humakin yhteisöpedagogitutkinnon uudesta opetussuunnitelmasta 2018-2024. Järjestimme 15.-16.2.2018 Helsingissä Carpe Diem työpajan, johon osallistui pedagogista henkilökuntaa, työelämän kumppaneita ja opiskelijoita. Yhteensä osallistujia oli vajaa neljäkymmentä.

Työpajan Carpe Diem-vetäjänä toimivat Päivi Timonen ja Tarja Nyman. Opetussuunnitelman sisällön pedagogisesta suuntaamisesta vastasivat Tarja Nyman ja Annikki Kluukeri. Yhteisöpedagogitutkinnon koulutussuunnittelija Virpi Ruuska vastasi tiedottamisesta ja etukäteisorganisoinnista Carpe Diem -työpajaan osallistuvalle henkilökunnalle, työelämän asiantuntijoille ja opiskelijoille.

Humak yhteisöpedagogitutkinnossa oppimisen muotoilua Capre Diem työpajassa 15.2.2018

 

Oppimisen muotoilun Capre Diem -menetelmän kehittäjä on Gilly Salmon. https://www.gillysalmon.com/carpe-diem.html. Hän on julkaissut verkkosivuillaan käsikirjan Carpe Diem -suunnittelusta.

Humak yhteisöpedagogitutkinnossa oppimisen muotoilua Capre Diem työpajassa 15.2.2018
Humak yhteisöpedagogitutkinnossa oppimisen muotoilua Capre Diem työpajassa 15.2.2018

Kuvat: Päivi Timonen

Noudatimme Carpe Diem -käsikirjaa soveltaen. Humakin yhteisöpedagogitutkinnossa oli Carpe Diemissä tavoitteena suunnitella  30-40 opintopisteen laajuisia opintokokonaisuuksia. Tavoitteena oli myös suunnitella kokonaisuudet toimiviksi eri oppimisympäristöissä. Pääsimme tässä työssä hyvin alkuun.

Humak yhteisöpedagogitutkinnossa oppimisen muotoilua Capre Diem työpajassa 15.2.2018

Videokooste Carpe Diem työskentelystä: Kokemuksia ja ajatuksia ‘Carpe Diem’ -menetelmästä

https://youtu.be/RnTEryeegEU

Haastattelu, kuvaus ja editointi: Kari Keuru, Music: AudioBlocks – live the moment

Ennen Carpe Diem työpajaa:

Pidimme kaksituntisen Carpe Diem -perehdyttämiswebinaarin noin kaksi viikkoa ennen työpajaa. Perehdytysaineisto toteutettiin padletillä. Webinaari taasen toteutettiin Collaboratella.

Työpajan jälkeen:

Kukin opintokokonaisuuden suunnitteluryhmä työstää kokonaisuutta eteenpäin sovitun aikataulun mukaisesti.

Tekninen oppimisympäristö:

Opintokokonaisuudet toteutetaan Humakin digioppimisympäristö Moodleroomsissa. Jonne on luotu kullekin opintokokonaisuudelle oma alue.

Teksti: Päivi Timonen, 2018

Carpe Diem – kokemuksia yhteisöllisen verkko-oppimisen suunnittelumallista

Humakissa suunnitellaan parhaillaan DistanssiMOOC-hankkeessa Digitaalisen nuorisotyön perusteet cMOOCeja yhdessä Metropolia amk:n, Verken ja Koordinaatin kanssa. cMOOCit toteutuvat on kevään 2016 aikana.

Carpe Diem: yhteisöllisen verkko-oppimisen suunnittelumalli, kehittäjänä Gilly Salmon

Carpe Diem suunnittelun eteneminen koostuu kuudesta vaiheesta, jotka ovat

  1. tee suunnitelma
  2. tee kuvakäsikirjoitus
  3. tee verkkokurssin malli
  4. tarkista todellisuus
  5. arvioi ja säädä
  6. suunnittele eteneminen (Salmon 2014)

Jussi Linkola kirjoitti blogissaan DistanssiMOOC-hankkeessa vetämästäni Carpe Diem –menetelmästä:
1. päivä http://jml.kapsi.fi/jussi/2015/11/02/verkkokurssin-suunnittelua-carpe-diem-menetelmalla/#more-3053
2. päivän kokemuksia: http://jml.kapsi.fi/jussi/2015/11/03/carpe-diem-suunnittelun-2-paiva/

MOOCeista ja verkko-oppimisesta ..

MOOCiin menevä nuorisotyö
MOOCiin menevä nuorisotyö

DistanssiMOOC http://humak.mrooms.net (valmisteilla parhaillaan)
Humakin opetusteknologiaopas: https://verkossa.humak.fi/opetusteknologiaopas-ja-verkkopedagogiikkaa-2015/
Pilven pedagogisia mahdollisuuksia, Päivi Timosen artikkeli AMK-journalissa 2/2015 https://verkossa.humak.fi/93/

 

”Pilven” pedagogisia mahdollisuuksia

amklehti

 UASJournalin uusin numero 2/2015 ilmestynyt
Uusin numero 2/2015 teemana ”Pedagogiset ratkaisut, uudistuva opettajuus  ja pedagogiikka” (teematoimittajina Liisa Timonen, Eija Mattila ja Erja Turunen) on juuri julkaistu (19.5.2015).

http://www.uasjournal.fi/index.php/uasj/issue/view/96/showToc

Ja mun kirjoittama artikkeli:

Päivi Timonen
”Pilven” pedagogisia mahdollisuuksia http://www.uasjournal.fi/index.php/uasj/article/view/1685/1607

Tiivistelmä

“Internet tasa-arvoistaa ihmisten mahdollisuuden saada tietoa, osallistua ja oppia. Kuvaan artikkelissa “pilven” pedagogisia mahdollisuuksia. Työkokemukseni kumpuaa verkossa ja sosiaalisessa mediassa tehtävästä nuorten tieto- ja neuvontatyöstä, verkkonuorisotyöstä sekä verkko-oppimisen suunnittelusta ja toteutuksesta. Digitaalisessa työskentelyssä korostuu yhdessä tekeminen, jossa hyödynnetään verkon eri työvälineitä.
Verkkopedagogiikan kehittämisen esimerkkinä avaan muun muassa ”Distanssi – joustava etäopetus nuorisotyöntekijöiden digitaalisten taitojen vahvistajana” -hanketta, joka oli 5 kk:n selvitystyö syksyllä 2014 yhdessä Metropolian ja Verkkonuorisotyön kehittämiskeskus Verken kanssa. Selvitimme MOOCien eli massiivisten avointen verkkokurssien mahdollisuuksia täydennyskoulutuksissa. Distanssi-selvitystyössä oli tavoitteena siis hahmottaa minkälainen olisi humanistinen vuorovaikutteinen MOOC nuorisotyöntekijöiden digitaalisten taitojen opettajana.”

Korkeakoulu- ja innovaatiotutkimuksen päivät 2015: Distanssi esillä 28.4.15

Korkeakoulu- ja innovaatiotutkimuksen päivät 2015

Avoin tiede ja avoin koulutus?
Tieteiden talo, Helsinki 27.–28.4.2015

Ote tiistain 28.4.2015 ohjelmasta
klo 14.00 –14.30 Päivi Timonen, Humak ja Jussi Linkola, Metropolia amk: MOOC nuorisoalan digitaalisen työotteen vahvistajana –kartoitus

Koko ohjelma:
http://blogs.helsinki.fi/hegompage/kip2015-2/

 

Avointa massiivista etäoppimista oppimassa

Olen lehtorina Humakissa usean vuoden ajan luonut, suunnitellut ja toteuttanut verkkoon oppimispolkuja. Aiheena suunnittelemassani verkko-opetuksessa on verkossa tehtävä nuorisotyö ja nuorten parissa työskentely verkossa. Ammattialan toimijat ovat tärkeä kumppani verkko-oppimisen toteutuksessa. Heidän palvelunsa verkossa ovat autenttinen harjoitteluympäristö opiskelijoille esimerkiksi nuorisotyötä- ja toimintaa verkossa (10 op) – verkko-opintojaksossa.

Verkko-oppimista sosiokonstruktiivisesti

Verkko mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman oppimisen. Pedagogisena tavoitteenani on edistää verkko-oppimista sosiokonstruktiivisesti. Tämä tarkoittaa yksilöiden välistä vuoropuhelua ja siihen pääsemiseksi olen jakanut opiskelijat vertaisoppimisryhmiin (valmennusryhmät).

Näyttökuva 2015-2-18 kello 10.24.53

Opintojaksossa yhteisöllisyyttä lisäävät reaaliaikaiset webinaarit. Näiden avulla tavoitan opiskelijat verkkokontaktiin ja vertaisoppimisryhmän jäsenet tulevat opiskelijoille tutummiksi. Webinaareissa myös alan ammattilaiset tuovat osaamistaan opiskelijoille.

Teknisesti verkko-oppiminen tapahtuu Humakin Moodle verkko-oppimisalustalla ja sosiaalisen median ympäristöissä.

Humanistiset MOOCit

Syksyllä 2014 Distanssi – joustava etäopetus nuorisotyöntekijöiden digitaalisten taitojen vahvistajana -hankkeessa selvitimme miten MOOCit voisivat toimia nuorten parissa verkossa työtä tekevien täydennyskoulutuksessa. Hankkeessa keskityimme etäopetuksen teknisiin ja pedagogisiin toteutusvaihtoehtoihin sekä substanssiin ja ansaintalogiikkaan.

Vaikka Humakin vastuulla hankkeessa oli ennen kaikkea pedagogiseen näkökulmaan keskittyminen, niin ensimmäisenä pohdin ansaintalogiikkaa. Miten ylipäätään suomalaiseen koulutusjärjestelmään mahtuvat MOOCit (Massive Open Online Course). Meillä on avoin ammattikorkeakoulu ja avoin yliopisto, joiden kautta tutkintoon johtavien koulutusten sisältöä on avattu kaikkien saavutettavaksi. Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijalle oppiminen on tehty yhteismitalliseksi ja suhteellisen edulliseksi. Opinnoista saa todistuksen, jota voi hyödyntää tulevissa opinnoissa. Yhdysvalloissa ja Britanniassa, joissa MOOCit ovat suosiossa, opiskelijat maksavat suuria lukukausimaksuja opinnoistaan.

Ovatko MOOCit siis pelkkä markkinointikikka vai keino saada näkyvyyttä oppilaitokselle? Vai ovatko MOOCit tapa saada kansainvälisiä opiskelijoita? Entä kuka maksaa vielä virallisen opetusjärjestelmän ulkopuolella olevien MOOCien kustannukset?

Osallistuin 9.10.14 suomalaisen MOOC-ekosysteemin starttitilaisuuteen. Jarmo Viteli (UTA) ja Ari Korhonen (Aalto) avasivat MOOCien tarvetta koulutuksen laadun kehittämisellä. Myös muut keskustelijat toivat esille opetuksen kehittämisen. Rauhoittavaa, rohkaisevaa ja innostavaa.

Mitä uutta voivat avoimet MOOC-alustat teknisesti tuoda pedagogiikkaan olemassa olevien verkko-oppimisympäristöjen lisäksi? Myös tämä askarruttaa. Useat MOOCit on jo suuren opiskelijamäärän vuoksi toteutettu niin, että arviointia on automatisoitu. Humanistisen alan MOOCeissa oikean ja väärän vastauksen automatisointi on haasteellista. Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos (mooc.fi) on kytkenyt opiskelijat mukaan arviointityöhön.

Yhteisöllinen oppimiskokemus MOOCeissakin

Palaan pedagogiikkaan. Toiveena on yhteisöllisen oppimiskokemuksen tavoittelu mahdollisessa MOOCissa.

Lisäksi jatkan yhden peruskysymykseni pureskelua: miksen vain voisi avata nykyistä Moodlessa pitämääni verkko-opintojaksoa kaikkien käyttöön MOOCiksi?

Päivi Timonen 13.10.14 Julkaistu http://distanssi.metropolia.fi/avointa-massiivista-etaoppimista-oppimassa

MOOCiin menevä nuorisotyö

DISTANSSI 1.8.-31.12.2014

Humak, Järjestö- ja nuorisotyöEtelä-Suomi

Metropolia Ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak ja Verke eli Verkkonuorisotyön valtakunnallinen kehittämiskeskus selvittivät avoimen etäopetuksen kehittämistä verkossa tehtävän nuorisotyön ja nuorten parissa työtätekevien osaamisen lisäämiseksi.

Hankkeessa tehtiin selvitys erilaisten modernien etäoppimistapojen kuten MOOCien (Massive Open Online Course), mahdollisuuksista ja tarjottiin toimenpide-ehdotuksia niiden hyödyntämiseksi verkkonuorisotyön koulutuksissa.

Hanke jakautui neljään osioon:

  1. SelvityMOOCiin menevä nuorisotyöstyö, jossa tavoitteena oli selvittää hankkeen verkkonuorisotyön koulutustarpeisiin sopivaa etäkoulutustapaa, sisältöä ja mahdolliset kehittämistarpeet. Selvitystyössä huomioitiin tekninen, sisällöllinen ja pedagoginen osa.
  2. Verkkopohjaisen sekä painetun julkaisun laatiminen.
  3. Yhteiskoulutuksen järjestäminen Metropolian ja Humakin opiskelijoille, jossa opiskelijat osallistuivat selvityksen ja suositusten laatimiseen.
  4. Keskustelutilaisuus hankkeen teemoista Uudenmaan ammattikorkeakoulujen ja nuorisoalan työntekijöille (10.12.2014).

Dokumentoitua materiaalia käytettiin julkaisun ja suositusten tukena.

Lataa MOOCiin menevä nuorisotyö – Joustava etäopetus digitaalisen työotteen vahvistajana -julkaisu (pdf)
http://www.humak.fi/julkaisut/moocit-tulevat-myos-humanistiselle-alalle/

Hanke sosiaalisessa mediassa:

Hanketta hallinnoi Metropolia ammattikorkeakoulu, jonka lisäksi Humakilla oli hankkeessa henkilöstöresursseja. Kolmantena kumppanina oli Verke – Verkkonuorisotyön kehittämiskeskus. Hankkeen rahoittaja: Manner-Suomen ESR-ohjelma