Toimiva webinaari -julkaisun painotuote ilmestyy maaliskuussa 2018. Kirjoittanut Päivi Timonen.
Katso digijulkaisua:
Teos keskittyy reaaliaikaisten webinaarien hyödyntämiseen oppimisessa ja kokouksissa sekä seminaareissa. Kirjasta saa tietoa ja käytännön vinkkejä erilaisista webinaareista ja niiden menetelmistä. Tapauskuvauksista nähdään, kuinka webinaari on yksi oppimisympäristö muiden joukossa.
Webinaari on reaaliaikainen, välitön verkko-oppimistilanne, -seminaari tai -kokous. Webinaareissa käytetään erilaisia teknisiä ympäristöjä.
Niiden ominaisuuksiin kuuluvat muun muassa videokuva, ääni,
kirjoittaminen, näytön jakaminen sekä pienryhmiin ja puheenvuoron pyytämiseen liittyvät toiminnot. Osallistujat ottavat yhteyden webinaariin internetin välityksellä tietokoneeltaan tai mobiililaitteeltaan.
Yhteisöllinen pedagogiikka ja aktiivisuuteen pyrkivä reaaliaikainen opetus eivät vielä ole vakiinnuttaneet asemaansa oppimisessa. Samoin on kokousten ja seminaarien laita. Tämä julkaisu pyrkii rohkaisemaan digiajan valmentajia, opettajia ja opiskelijoita sekä seminaarien ja kokousten vastuutahoja monipuolistamaan käytäntöjään.
Digikyvykkäälle osallistujalle on tarjottava enemmän kuin seuraajan rooli.”
Kiitos Suomen tietokirjailijat ry:lle luovan kirjoittamisen apurahasta 2017 / Päivi Timonen.
Suunnittelimme Carpe Diem -tiimiperustaisen oppimisen suunnittelun menetelmällä osaa Humakin yhteisöpedagogitutkinnon uudesta opetussuunnitelmasta 2018-2024. Järjestimme 15.-16.2.2018 Helsingissä Carpe Diem työpajan, johon osallistui pedagogista henkilökuntaa, työelämän kumppaneita ja opiskelijoita. Yhteensä osallistujia oli vajaa neljäkymmentä.
Työpajan Carpe Diem-vetäjänä toimivat Päivi Timonen ja Tarja Nyman. Opetussuunnitelman sisällön pedagogisesta suuntaamisesta vastasivat Tarja Nyman ja Annikki Kluukeri. Yhteisöpedagogitutkinnon koulutussuunnittelija Virpi Ruuska vastasi tiedottamisesta ja etukäteisorganisoinnista Carpe Diem -työpajaan osallistuvalle henkilökunnalle, työelämän asiantuntijoille ja opiskelijoille.
Oppimisen muotoilun Capre Diem -menetelmän kehittäjä on Gilly Salmon. https://www.gillysalmon.com/carpe-diem.html. Hän on julkaissut verkkosivuillaan käsikirjan Carpe Diem -suunnittelusta.
Kuvat: Päivi Timonen
Noudatimme Carpe Diem -käsikirjaa soveltaen. Humakin yhteisöpedagogitutkinnossa oli Carpe Diemissä tavoitteena suunnitella 30-40 opintopisteen laajuisia opintokokonaisuuksia. Tavoitteena oli myös suunnitella kokonaisuudet toimiviksi eri oppimisympäristöissä. Pääsimme tässä työssä hyvin alkuun.
Videokooste Carpe Diem työskentelystä: Kokemuksia ja ajatuksia ‘Carpe Diem’ -menetelmästä
Haastattelu, kuvaus ja editointi: Kari Keuru, Music: AudioBlocks – live the moment
Pidimme kaksituntisen Carpe Diem -perehdyttämiswebinaarin noin kaksi viikkoa ennen työpajaa. Perehdytysaineisto toteutettiin padletillä. Webinaari taasen toteutettiin Collaboratella.
Kukin opintokokonaisuuden suunnitteluryhmä työstää kokonaisuutta eteenpäin sovitun aikataulun mukaisesti.
Opintokokonaisuudet toteutetaan Humakin digioppimisympäristö Moodleroomsissa. Jonne on luotu kullekin opintokokonaisuudelle oma alue.
Teksti: Päivi Timonen, 2018
Humakissa suunnitellaan parhaillaan DistanssiMOOC-hankkeessa Digitaalisen nuorisotyön perusteet cMOOCeja yhdessä Metropolia amk:n, Verken ja Koordinaatin kanssa. cMOOCit toteutuvat on kevään 2016 aikana.
Carpe Diem: yhteisöllisen verkko-oppimisen suunnittelumalli, kehittäjänä Gilly Salmon
Carpe Diem suunnittelun eteneminen koostuu kuudesta vaiheesta, jotka ovat
Jussi Linkola kirjoitti blogissaan DistanssiMOOC-hankkeessa vetämästäni Carpe Diem –menetelmästä:
1. päivä http://jml.kapsi.fi/jussi/2015/11/02/verkkokurssin-suunnittelua-carpe-diem-menetelmalla/#more-3053
2. päivän kokemuksia: http://jml.kapsi.fi/jussi/2015/11/03/carpe-diem-suunnittelun-2-paiva/
MOOCeista ja verkko-oppimisesta ..
DistanssiMOOC http://humak.mrooms.net (valmisteilla parhaillaan)
Humakin opetusteknologiaopas: http://verkossa.humak.fi/opetusteknologiaopas-ja-verkkopedagogiikkaa-2015/
Pilven pedagogisia mahdollisuuksia, Päivi Timosen artikkeli AMK-journalissa 2/2015 http://verkossa.humak.fi/93/
UASJournalin uusin numero 2/2015 ilmestynyt
Uusin numero 2/2015 teemana ”Pedagogiset ratkaisut, uudistuva opettajuus ja pedagogiikka” (teematoimittajina Liisa Timonen, Eija Mattila ja Erja Turunen) on juuri julkaistu (19.5.2015).
http://www.uasjournal.fi/index.php/uasj/issue/view/96/showToc
Ja mun kirjoittama artikkeli:
Päivi Timonen
”Pilven” pedagogisia mahdollisuuksia http://www.uasjournal.fi/index.php/uasj/article/view/1685/1607
Korkeakoulu- ja innovaatiotutkimuksen päivät 2015
Avoin tiede ja avoin koulutus?
Tieteiden talo, Helsinki 27.–28.4.2015
Ote tiistain 28.4.2015 ohjelmasta
klo 14.00 –14.30 Päivi Timonen, Humak ja Jussi Linkola, Metropolia amk: MOOC nuorisoalan digitaalisen työotteen vahvistajana –kartoitus
Koko ohjelma:
http://blogs.helsinki.fi/hegompage/kip2015-2/
Olen lehtorina Humakissa usean vuoden ajan luonut, suunnitellut ja toteuttanut verkkoon oppimispolkuja. Aiheena suunnittelemassani verkko-opetuksessa on verkossa tehtävä nuorisotyö ja nuorten parissa työskentely verkossa. Ammattialan toimijat ovat tärkeä kumppani verkko-oppimisen toteutuksessa. Heidän palvelunsa verkossa ovat autenttinen harjoitteluympäristö opiskelijoille esimerkiksi nuorisotyötä- ja toimintaa verkossa (10 op) – verkko-opintojaksossa.
Verkko mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman oppimisen. Pedagogisena tavoitteenani on edistää verkko-oppimista sosiokonstruktiivisesti. Tämä tarkoittaa yksilöiden välistä vuoropuhelua ja siihen pääsemiseksi olen jakanut opiskelijat vertaisoppimisryhmiin (valmennusryhmät).
Opintojaksossa yhteisöllisyyttä lisäävät reaaliaikaiset webinaarit. Näiden avulla tavoitan opiskelijat verkkokontaktiin ja vertaisoppimisryhmän jäsenet tulevat opiskelijoille tutummiksi. Webinaareissa myös alan ammattilaiset tuovat osaamistaan opiskelijoille.
Teknisesti verkko-oppiminen tapahtuu Humakin Moodle verkko-oppimisalustalla ja sosiaalisen median ympäristöissä.
Syksyllä 2014 Distanssi – joustava etäopetus nuorisotyöntekijöiden digitaalisten taitojen vahvistajana -hankkeessa selvitimme miten MOOCit voisivat toimia nuorten parissa verkossa työtä tekevien täydennyskoulutuksessa. Hankkeessa keskityimme etäopetuksen teknisiin ja pedagogisiin toteutusvaihtoehtoihin sekä substanssiin ja ansaintalogiikkaan.
Vaikka Humakin vastuulla hankkeessa oli ennen kaikkea pedagogiseen näkökulmaan keskittyminen, niin ensimmäisenä pohdin ansaintalogiikkaa. Miten ylipäätään suomalaiseen koulutusjärjestelmään mahtuvat MOOCit (Massive Open Online Course). Meillä on avoin ammattikorkeakoulu ja avoin yliopisto, joiden kautta tutkintoon johtavien koulutusten sisältöä on avattu kaikkien saavutettavaksi. Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijalle oppiminen on tehty yhteismitalliseksi ja suhteellisen edulliseksi. Opinnoista saa todistuksen, jota voi hyödyntää tulevissa opinnoissa. Yhdysvalloissa ja Britanniassa, joissa MOOCit ovat suosiossa, opiskelijat maksavat suuria lukukausimaksuja opinnoistaan.
Ovatko MOOCit siis pelkkä markkinointikikka vai keino saada näkyvyyttä oppilaitokselle? Vai ovatko MOOCit tapa saada kansainvälisiä opiskelijoita? Entä kuka maksaa vielä virallisen opetusjärjestelmän ulkopuolella olevien MOOCien kustannukset?
Osallistuin 9.10.14 suomalaisen MOOC-ekosysteemin starttitilaisuuteen. Jarmo Viteli (UTA) ja Ari Korhonen (Aalto) avasivat MOOCien tarvetta koulutuksen laadun kehittämisellä. Myös muut keskustelijat toivat esille opetuksen kehittämisen. Rauhoittavaa, rohkaisevaa ja innostavaa.
Mitä uutta voivat avoimet MOOC-alustat teknisesti tuoda pedagogiikkaan olemassa olevien verkko-oppimisympäristöjen lisäksi? Myös tämä askarruttaa. Useat MOOCit on jo suuren opiskelijamäärän vuoksi toteutettu niin, että arviointia on automatisoitu. Humanistisen alan MOOCeissa oikean ja väärän vastauksen automatisointi on haasteellista. Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos (mooc.fi) on kytkenyt opiskelijat mukaan arviointityöhön.
Palaan pedagogiikkaan. Toiveena on yhteisöllisen oppimiskokemuksen tavoittelu mahdollisessa MOOCissa.
Lisäksi jatkan yhden peruskysymykseni pureskelua: miksen vain voisi avata nykyistä Moodlessa pitämääni verkko-opintojaksoa kaikkien käyttöön MOOCiksi?
Päivi Timonen 13.10.14 Julkaistu http://distanssi.metropolia.fi/avointa-massiivista-etaoppimista-oppimassa
Humak, Järjestö- ja nuorisotyöEtelä-Suomi
Metropolia Ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak ja Verke eli Verkkonuorisotyön valtakunnallinen kehittämiskeskus selvittivät avoimen etäopetuksen kehittämistä verkossa tehtävän nuorisotyön ja nuorten parissa työtätekevien osaamisen lisäämiseksi.
Hankkeessa tehtiin selvitys erilaisten modernien etäoppimistapojen kuten MOOCien (Massive Open Online Course), mahdollisuuksista ja tarjottiin toimenpide-ehdotuksia niiden hyödyntämiseksi verkkonuorisotyön koulutuksissa.
Hanke jakautui neljään osioon:
styö, jossa tavoitteena oli selvittää hankkeen verkkonuorisotyön koulutustarpeisiin sopivaa etäkoulutustapaa, sisältöä ja mahdolliset kehittämistarpeet. Selvitystyössä huomioitiin tekninen, sisällöllinen ja pedagoginen osa.Dokumentoitua materiaalia käytettiin julkaisun ja suositusten tukena.
Lataa MOOCiin menevä nuorisotyö – Joustava etäopetus digitaalisen työotteen vahvistajana -julkaisu (pdf)
http://www.humak.fi/julkaisut/moocit-tulevat-myos-humanistiselle-alalle/
Hanke sosiaalisessa mediassa:
Hanketta hallinnoi Metropolia ammattikorkeakoulu, jonka lisäksi Humakilla oli hankkeessa henkilöstöresursseja. Kolmantena kumppanina oli Verke – Verkkonuorisotyön kehittämiskeskus. Hankkeen rahoittaja: Manner-Suomen ESR-ohjelma
Verkkopedagogi (Lehtori), Humanistinen ammattikorkeakoulu. Kirjoittaja on verkkonuorisotyön uranuurtajia ja verkko-oppimisen asiantuntija.
Verkossa on blogi, jossa keskustellaan mm. verkko-opetuksesta, verkkopedagogiikasta, verkko-oppimisesta ja verkosta nuorisotyön välineenä.
Rehtorin toimisto
Y-tunnus: 1474763-1
Ilkantie 4
00400 HELSINKI
p. 020 7621 390
(arkisin 9.00 - 15.00)
viestinta@humak.fi
